Napalehväsammal
| Napalehväsammal[1] | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Äärimmäisen uhanalainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Ryhmä: | Sammalet Bryobionta |
| Kaari: | Lehtisammalet Bryophyta |
| Luokka: | Aitosammalet Bryopsida |
| Lahko: | Hiirensammalet Bryales |
| Heimo: | Lehväsammalet Mniaceae |
| Suku: | Lähdelehväsammalet Rhizomnium |
| Laji: | andrewsianum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rhizomnium andrewsianum |
|
| Katso myös | |
Napalehväsammal (Rhizomnium andrewsianum) on lehtisammallaji lehväsammalten heimossa (Mniaceae). Sitä esiintyy Maan pohjoispuoliskon arktisilla alueilla: Pohjois-Amerikassa Alaskassa ja pohjoisessa Kanadassa, Länsi-Grönlannissa, Islannissa, Huippuvuorilla, Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Venäjällä Siperiassa. Suomen alueella laji on hyvin harvinainen ja löydetty kahdesta paikasta, Enontekiön Kilpisjärveltä ja Kuusamon Oulangalta. Lajin kasvupaikat sijaitsevat yleensä puuttomalla tundralla.
Napalehväsammal kasvaa tiiviinä mättäinä ja on pienikokoinen, yhdestä kolmeen senttimetrin mittainen. Se on väriltään punertava, varsi on voimakkaan punainen. Lehdet ovat pyöreät. Itiöpesäkkeet ovat lieriömäisiä, vaakasuorassa tai nuokkuvassa asennossa. Itiöpesäkkeitä ei ole koskaan havaittu Pohjoismaissa sijaitsevilla kasvupaikoilla. Napalehväsammal muistuttaa eniten samaan sukuun kuuluvaa kuusamonlehväsammalta tai hentolehväsammalta (Rhizomnium gracile).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ulvinen, Tauno, Syrjänen, Kimmo & Anttila, Susanna 2002: Suomen sammalet – levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. ISBN 952-11-1152-6.
- Koponen, T. 2009: Rhizomnium andrewsianum – äärimmäisen uhanalainen. Ympäristöopas Suomen uhanalaiset sammalet. Toim. Laaka-Lindberg, Sanna, Anttila, Susanna & Syrjänen, Kimmo. Suomen ympäristökeskus (SYKE).
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Napalehväsammal – Rhizomnium andrewsianum Laji.fi. Viitattu 19.1.2021.
- ↑ Hallingbäck, T.: ' Rhizomnium andrewsianum' IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.1.2021. (englanniksi)