Nanny Lilius
Nanny Maria Lilius (15. huhtikuuta 1863 Kangasala – 1941 Helsinki) oli Oulussa 1890–luvulta aina 1930–luvulle vaikuttanut nuorsuomalaisuuteen suuntautunut opettaja, joka oli keskeinen toimija Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun perustamisessa ja sen toiminnassa aina 1930–luvulle asti. Hän toimi ensimmäisen sortokauden aikana naiskagaaleissa.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nanny Liliuksen vanhemmat olivat varatuomari Frans Emil Lilius ja Mathilda Maria Hildén. Hänen veljensä Frans Oskar Lilius oli 1900-alun senaattori ja itsenäisen Suomen 1920-luvun oikeusministeri. Nanny Lilius opiskeli Tampereen tyttökoulun jälkeen ranskalaisessa koulussa Sveitsissä. Helsingissä hän jatkoi ranskan ja saksan opintoja ja suoritti opettajatutkinnon.
Opiskelunsa jälkeen vuodesta 1889 Lilius toimi Oulussa ranskan ja saksan kielen opettajana Oulun Lyseossa. Siellä hän tutustui ruotsin kielen ja uskonnonlehtori Mauno Rosendaliin, joka oli ajan uuden poliittisen aatteen nuorsuomalaisuuden puolestapuhuja. Kumpikaan heistä ei osallistunut ajalle tyypillisiin kielikiistoihin.
Rehtori Mauno Rosendal oli ensimmäisen sortokauden näkyviä suomalaisia venäläistämistoimien vastustajia Suomessa ja erityisesti Oulussa. Niinpä kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov karkotti Rosendalin vuonna 1903, jonka jälkeen hän asui perheineen Ruotsissa. Maanpakolaisaikanaan Rosendal kirjoitti uskonnollisesti herännäisenä herännäisyyden historiaa, jonka Lilius käänsi ruotsiksi. Nanny Lilius oli samaan aikaan nuorsuomalaisessa naisten laittomien painotuotteiden kuljettamista tekevässä järjestössä, ns. naiskagaaleissa. Muita tunnettuja naiskagaaleja oli Päivälehden silloinen toimittaja Tekla Hultin.
Ensimmäisen sortokauden päättyminen marraskuussa 1905 mahdollisti mm. Rosendalin paluun Ouluun. Nuorsuomalaisen aatteen nimissä Rosendal ja Lilius olivat Oulussa perustamassa Kustannusosakeyhtiö Kalevaa, joka alkoi julkaista vielä yli 100 vuotta myöhemmin toiminnassa olevaa sanomalehti Kalevaa. Lilius oli ensimmäisiä Kaleva Oy:n osakkeiden merkitsijöitä vuonna 1907.
Mauno Rosendal oli perustanut yhdessä Nanny Liliuksen kanssa vuonna 1902 Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun, jonka rehtorina Rosendal toimi aina kuolemaansa vuoteen 1917 asti. Koska yhteiskoulussa oli niin poikia kuin tyttöjä, tarvittiin kouluun johtajatar, jota tehtävää Lilius hoiti aina eläkkeelle siirtymiseen asti vuoteen 1928. Sen jälkeen hän toimi koulussa vielä kuusi vuotta ranskan kielen tuntiopettajana vuoteen 1934.
Nanny Liliukselle Oulun suomalainen yhteiskoulu oli työpaikan lisäksi myös tärkeänä henkilökohtaisen taloudellisen tukemisen kohteena. Hän lahjoitti koululle opetusvälineitä ja kalustoa, kuten uuden koulurakennuksen valmistuttua uuden pianon. Liliuksen kuoleman jälkeen 1941 kouluun tuli tieto, että hän oli testamentannut sille suuren osan omaisuudestaan, joka koostui hänen vanhempiensa ja naimattoman edesmenneen veljensä Frans Oskar Liliuksen perinnöistä sekä itse hankituista Kalevan osakkeista.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mäkelä, Riitta: Kosmopoliitti sijoitti osakkeisiin. Kaleva, sunnuntailiite, 11.5.2014, s. 9. Artikkelin verkkoversio.