Naniwa
| Naniwa / 浪速 | |
|---|---|
 Naniwa vuonna 1887. |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Armstrong Whitworth, Elswick |
| Kölinlasku | 27. maaliskuuta 1884 |
| Laskettu vesille | 18. maaliskuuta 1885 |
| Palveluskäyttöön | 1. joulukuuta 1885 |
| Poistui palveluskäytöstä | tuhoutui ajettuaan karille 1912 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 3 710 t |
| Pituus | 91,4 m |
| Leveys | 14 m |
| Syväys | 6,4 m |
| Koneteho | 7 604 ihp |
| Nopeus | 18,5 solmua |
| Miehistöä | 325 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × Krupp 260 mm/35 -tykkiä 6 × Krupp 152 mm/35 -tykkiä 6 × QF 6 naulan Hotchkiss -tykkiä 10 × 1″ Nordenfelt-tykkiä 4 × kymmenpiippuista 11 mm Nordenfelt-konekivääriä 4 × 14″ torpedoputkea |
Naniwa (jap. 浪速) oli keisarillisen Japanin laivaston joulukuussa 1885 valmistunut Naniwa-luokan panssarikansiristeilijä. Alus tuhoutui ajettuaan karille vuonna 1912.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen ensimmäistä Kiinan ja Japanin sotaa tapahtunut poliittisen jännityksen kasvaminen aiheutti Japanissa kiinnostuksen hankkia laivastolleen panssarikansiristeilijän. Alustyypin hankintaa puolsivat sen suuri nopeus, vahva aseistus ja panssarointi sekä suhteellisen edullinen hinta, jonka merkitystä korosti Japanin oman telakkateollisuuden kyvyttömyys valmistaa kyseisen kaltaisia aluksia. Lisäksi hankinnan tarvetta lisäsi Kiinan laivastolleen ostamat kaksi taistelulaivaa, panssarikansiristeilijä sekä panssaroidut tykkiveneet. Japanin laivastolle tilattiin kolme panssarikansiristeilijää, joista kaksi Armstrong Whitworthilta ja kolmas Ranskasta.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus tilattiin Armstrong Whitworthilta Elswickistä osana vuoden 1883 hankintoja. W. H. Whiten suunnitteleman aluksen köli laskettiin 27. maaliskuuta 1884 Low Walkerin telakalla numerolla 475, ja alus laskettiin vesille 18. maaliskuuta 1885. Alus valmistui vielä samana vuonna 1. joulukuuta.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naniwa saapui 26. kesäkuuta 1886 Shinagawaan Tokioon, jolloin siitä tuli samalla ensimmäinen ulkomailta japanilaisella miehistöllä Japanille toimitettu alus. Aluksen päällikkönä oli Itoh Sukeyuki, joka oli myös valvonut aluksen koeajot. Seuraavan vuoden helmikuussa pidetyssä laivastokatselmuksessa keisari Meiji nousi alukselle Tokiossa kuljetettaksi Yokohamaan.
Naniwa ja sen sisaralus Takachiho tekivät vuonna 1893 kaksi matkaa Honoluluun Havaijille suojatakseen alueella asuneita Japanin kansalaisia sekä ilmaistaakseen Japanin huolen Yhdysvaltain syrjäytettyä Havaijin hallitsijan.
Jo ennen ensimmäisen Kiinan ja Japanin sodan varsinaista sodanjulistusta kohtasivat 25. heinäkuuta 1894 Pungdonsaaren edustalla kontra-amiraali Tsuboin komentama keisarillisen Japanin laivaston osasto, johon kuuluivat risteilijät Naniwa (Tōgō Heihachirō), Yoshino (Kawara) ja Akitsushima, Kiinan laivaston Asanista Koreasta lähteneet risteilijä Jiyuanin (Fong) ja tykkivene Kwang Yin. Seurannut taistelu päättyi japanilaisten voittoon tykkiveneen tuhoutuessa ja risteilijän paettua vaurioituneena paikalta.[2]
Pungdon taistelu jatkui vain tuntia myöhemmin, kun Naniwa havaitsi brittiläisen kuljetusalus Kowshingin, joka oli lainattu Kiinan laivastolle kuljettamaan joukkoja Koreaan. Kohtaaminen päättyi kuljetusaluksen upttamiseen, mikä aiheutti diplomaattisen kiistan Britannian ja Japanin välille, mutta tapaus todettiin tuon ajan merilakien mukaiseksi sotatoimeksi.[3] Alus otti osaa Jalujoen taisteluun 1. syyskuuta muodostaen yhdessä Yoshinon, Takachihon ja Akitsushiman kanssa amiraali Itoh Sukeyukin lentävän osaston. Alus osallistui taistelun aikana risteilijöiden Jingyuen ja Zhiyuan upottamiseen. Naniwan vesirajaan osui yksi 210 millimetrin (8,2 tuuman) kranaatti, joka pysähtyi hiilivarastoon aiheuttamatta vakavia vaurioita. Myöhemmin kranaatti poistettiin ja kasattiin kuvaamista varten. Kaikkiaan löydettiin 27 sirpaletta ja väitettiin useiden muiden jääneen löytymättä.[4]
Vuosina 1900–1901 aluksen Kruppin valmistamat tykit vaihdettiin Elswickin toimittamiin kuuden tuuman 40 pituuskaliiperin tykkeihin. Syynä vaihtoon oli aluksen keventäminen sekä tykkien yhdenmukaistaminen muiden palveluksessa olevien alusten kanssa. Venäjän ja Japanin sodassa alus osallistui Chemulponlahden, Ulsanin ja Tsushiman taisteluihin.
Aluksen ollessa tutkimusmatkalla kartoittamassa Kuriilien rannikkovesiä, se ajoi 26. kesäkuuta 1912 karille Urupin rannikolla[5]. Aluksen irrottaminen karilta osoittautui mahdottomaksi ja se päätettiin hylätä 21. heinäkuuta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1860–1905. Lontoo: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1906–1921. Lontoo: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Brook, Peter: Warships for Export Armstrong Warships 1867–1927. Kent: World Ship Society, 1999. ISBN 0-905617-89-4. (englanniksi)
- Jane, Frederick Thomas: The Imperial Japanese Navy. Englanti: Ulan Press, 1904. (englanniksi)
- Milanovich, Kathrin: Naniwa and Takachiho: Elswick-built Protected Cruisers of the Imperial Japanese Navy. Warship, 2004, XXVI. vsk, nro 1, s. 29–56. Lontoo: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-948-4. (englanniksi)