Namanganin alue
| Namangan viloyati Namanganin alue |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
| Valtio | Uzbekistan | ||
| Hallinto | |||
| – hallinnollinen keskus | Namangan | ||
| Pinta-ala | 7 181 km² | ||
| Väkiluku (2009) | 2 238 100 | ||
| – väestötiheys | 311,7 as./km² | ||
Namanganin alue (uzb. Namangan viloyati, ven. Наманганская область, Namanganskaja oblast) on hallinnollinen alue Uzbekistanin koillisosassa Ferganan laaksossa Keski-Aasiassa. Se rajoittuu pohjoisessa Kirgisiaan, idässä Andijonin alueeseen, etelässä Ferganan alueeseen ja Tadžikistaniin sekä lännessä Taškentin alueeseen. Alueen pinta-ala on 7 181 neliökilometriä, ja vuonna 2009 siellä oli noin 2 238 100 asukasta.[1]
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Namanganin alue on yksi Uzbekistanin 12 alueesta. Paikallishallintoa varten alue on jaettu 11 piirikuntaan. Alueen pääkaupunki on Namangan (341 000 as.).
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Namanganin alue on pääasiassa ylänköaluetta. Aivan pohjoisimmassa osassa on vuoristoa. Alueen etelärajan tuntumassa virtaa Syrdarja. Alueella vallitsee mannerilmasto.
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Namanganin alueelta saadaan monia luonnonrikkauksia, kuten öljyä, maakaasua, kultaa, kvartsia, lyijyä ja kuparia. Alueen maatalous tuottaa puuvillaa, puutarha- ja karjataloustuotteita (muun muassa angoravillaa). Alueen teollisuus on kaivosteollisuuden ohella keskittynyt tekstiiliteollisuuteen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ferganan laakso ja siis myös nykyinen Namanganin alue kuului 1700-luvulla Kokandin kaanikuntaan. Ferganan laakso liitettiin Venäjään 1876. Sittemmin alue liitettiin Neuvostoliittoon, jossa se tuli kuulumaan vuodesta 1924 lähtien Uzbekistanin neuvostotasavaltaan. Vuodesta 1991 lähtien alue on ollut osa itsenäistä Uzbekistania.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Andijon
- Buxoro
- Fargʻona
- Jizzax
- Karakalpakia (tasavalta)
- Namangan
- Navoiy
- Qashqadaryo
- Samarkand
- Sirdaryo
- Surxondaryo
- Taškent (pääkaupunki)
- Taškent (alue)
- Xorazm