Naididae

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Torvimadot[1]
Torvimato (Tubifex tubifex)
Torvimato (Tubifex tubifex)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nivelmadot Annelida
Luokka: Clitellata
Alaluokka: Harvasukasmadot Oligochaeta
Lahko: Haplotaxida
Heimo: Torvimadot
Naididae
Ehrenberg, 1828
Synonyymit
  • Tubificidae Vejdovský, 1876
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Naididae Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Naididae Commonsissa

Naididae on harvasukasmatojen heimo. Aiemmin torvimadot luokiteltiin heimoon Tubificidae[2][3] ja ketjukaiset heimoon Nadididae[3], mutta nykyään nämä on yhdistetty samaan heimoon.[4][5] Tubifex-suvun torvimatoja käytetään usein akvaarioissa kalanruokana.[6] Tšekistä löydettyjä sukupuuttoon kuolleeseen Pronaidites-sukuun kuuluneiden torvimatojen fossiileja on ajoitettu kivihiilikaudelle, 314,6 –311,45 miljoonaa vuotta sitten.[7]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat ketjukaiset ovat varsin pieniä harvasukasmatoja, yleensä alle kaksi senttiä pitkiä. Tubifex-suvun torvimadot sen sijaan saattavat kasvaa jopa viisi senttiä pitkiksi. Ne ovat silmättömiä ja veren hemoglobiinista johtuen elävinä usein punaisia. Ketjukaisilla sen sijaan on yleensä kaksi silmää, läpikuultava ruumis ja hemoglobiinitonta verta. Ne lajit, joilla on hemoglobiinia, eivät ole läheskään yhtä voimakkaan punaisia kuin torvimadot. Joillakin lajeilla on myös kärsä. Sukaset ovat järjestäytyneet kimpuiksi, joista yksi pari on vatsapuolella ja selkäpuolella on pari joka jaokkeessa. Selän ensimmäisistä jaokkeista kuitenkin ne yleensä puuttuvat. Etupäässä on useimmilla lajeilla silmätäpliä.[8]

Käyttäytyminen ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut ketjukaiset ryömivät pohjassa, kun taas toiset uivat, eivätkä, toisin kuin torvimadot, kietoudu häirittäessä yhteen. Ketjukaiset lisääntyvät usein suvuttomasti silmikoimalla, jolloin palaset voivat jäädä toisiinsa hetkellisesti kiinni muistuttaen ketjua, joita voi joskus löytää kolmesta neljään kappaletta. Sukukypsinä ketjukaisia voi nähdä syksyisin, jolloin voi myös havaita vain yhden munan sisältäviä munakoteloita. Ketjukaisia tavataan Suomesta hieman yli 30 lajia.[8]

Torvimatoja tavataan sisä- ja murtovesissä, myös erittäin likaantuneissa vesissä. Ne ovat saaneet nimensä pohjasedimenttiin rakentamistaan putkista, joissa ne elävät.[9]

Akvaariokäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tubifex02.jpg

Tubifex-suvun torvimadot ovat suosittua kalanruokaa akvaarioharrastajien keskuudessa, vaikka eläviä matoja onkin nykyään varsin vaikea löytää akvaarioliikkeistä. Luonnosta pyydystetyt torvimadot tulevat rehevistä vesistä, kuten kunnallisten ja teollisten jäteveden käsittelylaitosten ojilta, missä ne elävät punaisina, kiemurtelevina yhdyskuntina. Ne voivat olla ihmisten ulostebakteerien saastuttamia. Tämän vuoksi luonnosta kerätyt torvimadot suositellaan puhdistettavan pitämällä niitä hitaasti virtaavan kylmän hanaveden alla.[10][6]

Torvimatoja myydään akvaariokalojen ruoaksi pakastettuina ja pakastekuivattuina.[11][12]

Kaikki kalalajit eivät myöskään pysty sulattamaan torvimatoja kunnolla, mutta ne käyvät silti välipaloiksi.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Harvasukasmadot, Oligochaeta LuontoPortti. Viitattu 1.4.2017.
  2. Laukkanen, Anna-Maija; Virtanen, Matti: Koko perheen eläinkirja, s. 296. (Toinen painos). Vantaa: Kirjalito, 1997. ISBN 951-28-1927-9.
  3. a b Haaramo, Mikko: Oligochaeta Mikko's Phylogeny Archive. 15.2.2003. Helsingin yliopisto. Viitattu 1.4.2017.
  4. World Register of Marine Species (WoRMS): Naididae (luettu 1.4.2017) (englanniksi)
  5. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Naididae (TSN 68854) Viitattu 1.4.2017. (englanniksi)
  6. a b c Beck, Peter: Akvaariokäsikirja. Suomentanut Wendorf, Taina. Hämeenlinna: Karisto, 2011. ISBN 978-951-23-4382-9.
  7. Pronaidites Kušta 1888 (worm) Fossilworks – Gateway to the Paleobiology Database. Viitattu 1.4.2017. (englanniksi)
  8. a b Olsen, Lars-Henrik & Sunesen, Jakob & Pedersen, Bente Vita: Vesikirppu ja sudenkorento: Makean veden eläimiä, s. 167. Suomentanut Iiris Kalliola. WSOY, 2000. ISBN 978-951-0-21395-7.
  9. Harvasukasmadot Pinkka. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 1.4.2017.
  10. Robert J. Goldstein: Angelfish: Everything about Purchase, Care, Nutrition, Handling, and Behavior, s. 38. Barron's Educational Series, 2001. ISBN 9780764116612. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.4.2017). (englanniksi)
  11. Frozen Tubifex Worms Hikari Usa. Viitattu 7.4.2017. (englanniksi)
  12. Tubifex-kuutiot Akvaarioon. Viitattu 7.4.2017.