Naftaleeni

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Naftaliini)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Naftaleeni
Tunnisteet
Muut nimet Nafteeni
CAS-numero 91-20-3
PubChem CID 931
Ominaisuudet
Molekyylikaava C10H8
Moolimassa 128,18 g/mol
Ulkomuoto valkoinen, kiinteä
Sulamispiste 80 °C (353,7 K)
Kiehumispiste 218 °C (491 K)
Tiheys 1,16 g/cm3
Liukoisuus veteen ei liukene veteen (25 °C:ssa)
Naftaleeni.

Naftaleeni, myös naftaliini, (C10H8) on aromaattinen hiilivety, jonka rakenteessa on kaksi bentseenirengasta. Naftaleenista käytetään myös nimeä nafteeni. Se on huoneenlämmössä olomuodoltaan väritöntä, valkeaa tai ruskeahkoa, tervanhajuista kiinteää ainetta. Naftaleenin moolimassa on 128,18 g/mol, sulamispiste 80 °C, kiehumispiste 218 °C, tiheys 1,16 g/cm3, leimahduspiste 80 °C c.c., itsesyttymislämpötila 540 °C ja CAS-numero 91-20-3. Naftaleeni ei liukene veteen 25 °C:ssa, mutta se liukenee esimerkiksi eetteriin huoneenlämmössä.

Naftaleenia saadaan tislaamalla kivihiilitervasta. Naftaleenia on käytetty vaatteiden säilytyksen yhteydessä vaatekoiden torjuntaan.[1] Naftaleenia käytetään myös orgaanisiin synteeseihin, kuten ftaalihappoanhydridin ja naftaleenisulfonihappojen, väri- ja lääkeaineiden sekä torjunta-aineiden valmistukseen.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aine on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Ihmisellä naftaleeni voi johtaa kuolemaan nieltynä, mutta naftaleenille voi altistua myös hengitysteitse ja ihon kautta, sillä se imeytyy myös ihon läpi. Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa anemiaa ja syöpää. Ihmisillä naftaleeni muuttuu aineenvaihdunnassa 1-naftoliksi, 2-naftoliksi sekä 1,4-naftokinoniksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 897. WSOY, 1958.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Naftaleeni.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.