Naarakoski (Äänekoski)
| Naarakoski | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Äänekoski |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Saarijärven alue (14.61) |
| Pinta-ala | 3 119,56 km² [1] |
| Järvisyys | 9,24 % [1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Naarajärvi |
| Laskupaikka | Kuhnamo |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 93,9 m [2] |
| Laskukorkeus | 91,8 m [2] |
| Korkeusero | 2,1 m |
| Pituus | 0,5 km [2] |
| Leveys | 50 m |
| Kaltevuus | 4,2 m/km |
| Suurin virtaama | 167 m³/s (HQ) [3] |
| Keskiylivirtaama | 99,04 m³/s (MHQ) [3] |
| Keskivirtaama | 30,26 m³/s (MQ) [4] |
| Keskialivirtaama | 2,67 m³/s (MNQ) [3] |
| Pienin virtaama | 0 m³/s (NQ) [3] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Naarakoski on Keski-Suomen Äänekoskellä sjaitseva noin 400–500 metriä pitkä ja 50 metriä leveä kaksiosainen koskialue ja samalla Naarajärven lasku-uoma. Se muodostuu Naarakoskesta ja Kissankoskesta, jotka laskevat Naarajärvestä Kuhnamoon. Naarakoski on noin 200 metriä pitkä ja se laskee Kissakosken yläpuolella sijaitsevaan suvantoon. Suvannon alapuolella sijaitsee saari, jonka molemmilta puolilta laskee alle 100 metriä pitkä Kissakoski Kuhnamossa länteen päin työntyvään lahteen. Naarakosken alapuolella virtaveden ylittää Jyväskylä–Haapajärvi-rautatien silta. Kosken länsirannassa sijaitsee yksi kiinteä asuintalo ja yksi vapaa-ajan asunto. Itärannassa on kaksi luonnonsuojelualuetta.[2][5][6][7]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yläpuolisessa Suojoessa olevia koskia ja Naarakoskea on perattu uiton helpottamiseksi. Uittotoiminta päättyi vasta vuonna 1964. Tästä huolimatta Parantalankoskeen ja Leuhunjoen Leuhunkoskeen valmistui vesivoimalaitokset vuonna 1960. Suojoki valjastettiin vesivoiman tuotantoon Hietamankoskessa vuonna 1966. Naarakoski suojeltiin valjastamiselta ja sitä pidettiin vuonna 1977 lähes luonnontilaisena, vaikka voimalaitokset säännöstelivät veden virtaamia voimakkaasti. Uittosäännön kumoamisen jälkeen monia yläjuoksun koskia ja Naarakosket on kunnostettu [8]. Reitin voimaloihin on saatu kalatiet, joiden vaikutus Naarakosken kalastoon alkaa vasta vaikuttamaan.[8][9][10]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naarakoski ja Kissakoski muodostavat kansallisesti arvokkaan koskijakson, joka on suojeltu koskiensuojelulailla (tunnus MUU090021 [11])[12]. Koski on virkistyskalastusalue, jonka tärkein saaliskala on järvitaimen. Kosken lähiympäristö on maisemallisesti vaikuttava kohde.[7]
Saarijärven reitin ravinnekuormitus on Keski-Suomen vesistöihin nähden suurempi, mikä johtuu suo-ojituksesta, turvetuotannosta ja muusta hajakuormituksesta, sekä Karstulan kunnan ja Saarijärven kaupungin vedenpuhdistamoista. Naarakosken pohjaeläimien ja levien tila on vuonna 2022 tyydyttävä ja kalaston vastaavasti hyvä. Kun veden biologinen ja fysikaalis-kemialliset tilat ovat hyvät, on sen ekologinen tila vain tyydyttävä.[8]
Kosken kalastus on luvanvaraista ja lupia myöntää Äänekosken kalastusosakaskunta.lähde?
Hydrologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naarakosken virtaamatiedot on tässä arvioitu lähes saman suuruisiksi kuin Suojoessa sijaitsevalla Hietamankosken vesivoimalaitoksellakin [2]. Sen lähtövirtaamat ovat keskivirtaamana (MQ) olleet 30,26 kuutiometriä sekunnissa (m³/s [4] tai 32 m³/s vuosina 1984–2010 [13] taikka noin 30 m³/s [6]), keskiylivirtaamana (MHQ) 99,04 m³/s ja keskialivirtaamana (MNQ) 2,67 m³/s. Virtaama-arvot on mitattu vuosina 1976–2022. Pienin mitattu virtaama (NQ) on 0 m³/s, joka sattui viimeksi 15.5.1982, ja suurin virtaama (HQ) on 167,00 m³/s, joka mitattiin 27.11.2018.[3]
Koskessa on 2,3 metrin pudotus, joka jakautuu kahteen osaan.[6] Karttapaikan ylä- ja alapuolisten järven keskikorkeuksien mukaan pudotus on 2,1 metriä.[2]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koski muodostaa Saarijärven reitin alimman osuuden. Reitin pituudeksi on ilmoitettu 95 kilometriä ja pudotukseksi 58,7 metriä. Koski onkin alarajana Saarijärven reitin valuma-alueelle (14.6), jonka Saarijärven alue|Saarijärven alueen (14.61) Naarajärven alueeseen (14.611) se kuuluu. Kosken valuma-alueen pinta-ala on 3 120 neliökilometriä ja järvisyys on 9,24 % [1].[6][9][14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d e f Naarakoski, Äänekoski (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.6.2023.
- ↑ a b c d e Virtaamatiedot: Kiimasjärvi, Hietamankoski (vuosilta 1968–2020), vesi.fi, Viitattu: 30.6.2023
- ↑ a b Andersson, Axel: Fiskvägar vid småskaliga vattenkraftverk – lösningar för fiskars uppvandring och nedvandring vid kraftverk i Saarijärvileden (PDF) (diplomityö) aaltodoc.aalto.fi. 25.5.2015. Espoo: Aalto-yliopisto. Viitattu 30.6.2023. (ruotsiksi)
- ↑ WSOY Iso tietosanakirja 6, s. , WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
- ↑ a b c d Koski-inventointi, s. 76. raportti 188. Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.6.2023).
- ↑ a b Maakuntakaavan luonnonsuojelu- ja suojelualueiden kuvaukset (PDF) Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus - taustamuistio. 2017. Jyväskylä: Keski-Suomen liitto. Viitattu 30.6.2023.
- ↑ a b c Selänne, Ansa & al.: Vesien tila hyväksi yhdessä, s. 61–62, 68, 174, 193 ja 198. Raportteja 29/2022. Keski-Suomen ELY-keskus, 2022. ISBN 978-952-398-031-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.6.2023).
- ↑ a b Kymijoen vesistön yläosan vesienkäytön kokonaissuunnitelma (PDF) (raportti 122, sivut 115, 133, 137 ja 196) 1977. Helsinki: Vesihallitus. Viitattu 30.6.2023.
- ↑ Koski, Katriina (kirj.): Keski-Suomen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 2016 (PDF) 2016. Jyväskylä: Keski-Suomen liitto. Viitattu 30.6.2023.
- ↑ Äänekosken rakenneyleiskaavan 2016 luontoselvitys (PDF) (nro 226-C7402) 20.12.2006. Äänekoski: Äänekosken kaupunki. Arkistoitu 30.6.2023. Viitattu 30.6.2023.
- ↑ Koskiensuojelulain sekä Ounasjoen ja Kyrönjoen erityissuojelulakien mukaiset korvaustoimitukset, Suomen ympäristökeskus 2005 (pdf)
- ↑ Virtaamatiedot: Keski-Suomi, Kiimasjärvi, Hietamankoski (vuosilta 1981–2010), vesi.fi, Viitattu: 30.6.2023
- ↑ Saarijärven alue (14.61) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.6.2023.