Nitraatti
Nitraatti (NO3- eli nitraatti-ioni), kuten myös nitriitti (NO2), ovat typen ja hapen muodostamia anioneja. Nitraatti-ionin sisältäviä typpihapon (HNO3) suoloja kutsutaan nitraateiksi.[1] Nitraattia saadaan typpihaposta seuraavasti:
HNO3 + H2O → H3O+ + NO3-
Nitraatit ovat tyypillisesti veteen hyvin liukenevia. Nitraatti-ioni kelpaa kasveille typen lähteeksi, joten sitä käytetään lannoitteissa. Mereen tai järveen liuenneena se saattaa aiheuttaa kasvien liikakasvustoa[2] ja sitä kautta aiheuttaa kalojen kuolemia hapenpuutteen vuoksi.
Nitraatti on haitallista etenkin pikkulapsille, koska se saattaa häiritä heillä hemoglobiinin suorittamaa hapen kuljetusta elimiin. Ravinnon suuri nitraattipitoisuus saattaa myös lisätä ruoansulatuselimistön syöpiä, sillä nitraatit ja niiden pelkistyessä syntyvät nitriitit muuttuvat suun ja suoliston bakteeritoiminnan seurauksena karsinogeenisiksi nitrosoamiineiksi. Myös kaivovedessä saattaa olla liikaa typpilannoitteista peräisin olevaa nitraattia.[3]
Saanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaiset saavat nitraattia eniten vihanneksista, hedelmistä ja talousvedestä. Nitraattia saatetaan lisätä myös suolasilliin, pekoniin, suolattuna myytävään lihaan ja juustoihin.[4]
Pinaatti ja lehti- sekä jäävuorisalaatti ja rucola sisältävät paljon nitraattia. Sitä löytyy on myös imeväisten ja pikkulasten viljapohjaisista valmisruoista ja muissa lastenruoista sekä lihajalosteista.[5] Myös punajuuressa, purjosipulissa, kesäkurpitsassa, parsa- ja keräkaalissa, kurkussa, porkkanassa, tuontiperunassa, mansikassa, raparperissa, melonissa ja banaanissa on paljon nitraattia[6].
Lisäaineena käytetyn nitraatin saanti on hyvin vähäistä luontaisista lähteistä peräisin olevaan nitraattiin verrattuna[5]. Lisäainepitoisten elintarvikkeiden runsas käyttö saattaa kuitenkin lähes kymmenkertaistaa nitaatin ja nitriitin yhteenlasketun kokonaissaannin.[6]
Suomalaisten nitraatin saanti on vähintään kymmenen kertaa nitriitin saantia suurempaa[6].
Saantirajoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailman terveysjärjestön suosituksen mukaan nitraattien suurin suositeltava päiväsaanti on 3,7 milligrammaa nitraatteja yhtä kehon painokiloa kohden. Luku sisältää normaalin satakertaisen turvamarginaalin.[3] EU:n elintarviketurvallisuusviranomainen on asettanut nitraatin lisäainekäytölle elintarvikkeissa ylärajaksi 15 milligrammaa sadassa grammassa[7].
Vain noin 2,5 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista sai 2010-luvulla enimmäissuositusta enemmän ravintoperäisiä nitraatteja. Runsaasti kasviksia syövien nitraatin saanti ylittää kuitenkin suosituksen helposti jopa viisinkertaisesti. Etenkin lanttu, nauris, pinaatti, punajuuri, nokkonen, retiisi, kiinankaali, pienet varhaisperunat, lehti- ja keräsalaatit, juuresmehut, tuoreet yrtit, lehti- ja kyssäkaali, kurpitsa, varsiselleri, fenkoli, idut meloni ja banaani sisältävät paljon nitraattia.[8][9]
Nitraattia käytetään myös lihajalosteiden säilöntäaineena,[3] mutta lisäaineena käytetyn nitraatin saanti on hyvin vähäistä verrattuna luontaisista lähteistä saatavaan nitraattiin[10].
Yhdysvaltalainen tutkija Norman Hordin on kritisoinut nitraatin enimmäissaantisuositusta mielivaltaiseksi. Nitraatteihin liittyvästä syöpäriskistä ei ollut tehty vuoteen 2009 mennessä yhtään laajaan aineistoon perustuvaa tilastollista tutkimusta.[3]
Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nitraatin osuuden lisäämisellä ravinnossa vaikuttaisi olevan edullisia vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksiin sekä verenpaineeseen. Lisäksi se näyttäisi lievittävän vatsahaavaa.[11]
Vuonna 2009 julkaistun kiinalaistutkimuksen mukaan ravinnon sisältämän nitraatin ei ole osoitettu vaarantavan ihmisen terveyttä. Nitraatin ja syövän yhteyttä tarkastelleista tutkimuksista on saatu ristiriitaisia tuloksia.[11]
Nitraatteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ammoniumnitraatti (NH4NO3) CAS-numero 6484-52-2
- Bariumnitraatti (BaN2O6 / Ba(NO3)2) CAS-numero 10022-31-8
- Berylliumnitraatti (BeN2O6 / Be(NO3)2) CAS-numero 13597-99-4
- Dietyleeniglykolidinitraatti (C4H8N2O7 / O2NOC2H4OC2H4ONO2) CAS-numero 693-21-0
- Elohopea(II)nitraatti (HgN2O6 / Hg(NO3)2) CAS-numero 10045-94-0
- Fenyylielohopeanitraatti (C6H5HgNO3) CAS-numero 55-68-5
- Guanidiininitraatti (CH6N4O3 / CH5N3.HNO3) CAS-numero 506-93-4
- Hopeanitraatti (AgNO3) CAS-numero 7761-88-8
- Kaliumnitraatti (KNO3) CAS-numero 7757-79-1
- Kalsiumnitraatti (Ca(NO3)2) CAS-numero 10124-37-5
- Koboltti(II)nitraatti (Co(NO3)2) CAS-numero 10141-05-6
- Kromi(III)nitraatti (Cr(NO3)3)
- Lyijynitraatti (N2O6Pb / Pb(NO3)2) CAS-numero 10099-74-8
- Magnesiumnitraatti (Mg(NO3)2) CAS-numero 10377-60-3
- Natriumnitraatti (NaNO3) CAS-numero 7631-99-4
- Nitroglyseriini eli glyserolitrinitraatti (C3H5N3O9 / C3H5(NO3)3) CAS-numero 55-63-0
- Nitroglykoli eli etyleeniglykolidinitraatti (C2H4N2O6 / NO2-OCH2CH2O-NO2) CAS-numero 628-96-6
- n-Propyylinitraatti (C3H7NO3) CAS-numero 627-13-4
- Pentaerytritolitetranitraatti (C5H8N4O12 / C(CH2ONO2)4) CAS-numero 78-11-5
- Propyleeniglykolidinitraatti eli PETN (C3H6N2O6 / CH3CHONO2CH2ONO2) CAS-numero 6423-43-4
- Sinkkinitraatti (N2O6Zn / Zn(NO3)2) CAS-numero 7779-88-6
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 330. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ Aino Pelto-Huikko & Niina Vieno: Vesikoulu (pdf) Vesi-instituutti Wander. Viitattu 11.7.2010.
- ↑ a b c d Kasvisten nitraatit hyväksi terveydelle Turun Sanomat. 17.11.2009. Viitattu 6.3.2022.
- ↑ Kvantitatiivinen riskinarviointi lasten ja aikuisten altistumisesta nitraatille ja nitriitille. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset/riskiraportit/kvantitatiivinen-riskinarviointi-lasten-ja-aikuisten-altistumisesta-nitraatille-ja-nitriitille_2_2013.pdf
- ↑ a b Nitraatti Ruokavirasto. Viitattu 8.3.2024.
- ↑ a b c Kvantitatiivinen riskinarviointi lasten ja aikuisten altistumisesta nitraatille ja nitriitille. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset/riskiraportit/kvantitatiivinen-riskinarviointi-lasten-ja-aikuisten-altistumisesta-nitraatille-ja-nitriitille_2_2013.pdf
- ↑ Ravitsemus | Kaksi kolmesta suomalaismiehestä syö punaista lihaa ja lihajalosteita yli suositusten – Myös lapsilla nitriitin turvallisen käytön yläraja tulee vastaan nopeasti Helsingin Sanomat. 25.8.2022. Viitattu 25.8.2022.
- ↑ Kvantitatiivinen riskinarviointi lasten ja aikuisten altistumisesta nitraatille ja nitriitille. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset/riskiraportit/kvantitatiivinen-riskinarviointi-lasten-ja-aikuisten-altistumisesta-nitraatille-ja-nitriitille_2_2013.pdf
- ↑ Nitraattia sisältävät kasvikset Ruokavirasto. Viitattu 8.3.2024.
- ↑ Usein kysyttyä nitraatista ja nitriitistä Ruokavirasto. Viitattu 8.3.2024.
- ↑ a b Linsha Ma, Liang Hu, Xiaoyu Feng, Songlin Wang: Nitrate and Nitrite in Health and Disease. Aging and Disease, 2018-10, 9. vsk, nro 5, s. 938. PubMed:30271668. doi:10.14336/AD.2017.1207. Artikkelin verkkoversio. en
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nitraatti Wikimedia Commonsissa
