NMS Elisabeta
| NMS Elisabeta | |
|---|---|
 NMS Elisabeta |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Armstrong, Elswick |
| Kölinlasku | 17. toukokuuta 1887 |
| Laskettu vesille | 29. joulukuuta 1887 |
| Palveluskäyttöön | lokakuu 1888 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1915 |
| Loppuvaihe | romutettu 1926 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1 351 t |
| Pituus | 73,10 m |
| Leveys | 10,21 m |
| Syväys | 3,81 m |
| Koneteho | 2 500 ihp |
| Nopeus | 18 solmua |
| Miehistöä | 170 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
4 × Krupp 15 cm/L35 tykkiä 4 × Nordenfelt 57 mm -tykkiä 4 × Hotchkiss 37 mm 4 × 456 mm torpedoputkea |
NMS Elisabeta (romaniaksi Nava Majestǎţii Sale Elisabeta) oli Romanian kuninkaallisen laivaston panssarikansiristeilijä, joka ostettiin 1880-luvun lopulla Armstrongin Elswickin telakalta Britteinsaarilta. Se oli lähinnä lämmittäjien ja mekaanikkojen koululaivana ollen edustamassa Romanian laivastoa Kielin kanavan avajaisissa 1895. Ensimmäisen Balkanin sodan aikana 1912-1913 alus tuki Romanian etuja Konstantinopolissa, mutta se ei osallistunut toiseen Balkanin sotaan. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa alus oli riisuttu aseista ollen lähinnä varastona. Sodan päätyttyä se oli majoitusaluksena ennen romuttamistaan 1926.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukokuussa 1887 Elswickin telakkakirjaan merkittiin Romanian hallituksen tilaus 1 300 tonnin risteilijästä, jonka aseistuksena olisi neljä kuusituumaista tykkiä ja neljä torpedoputkea. Aluksen nopeuden tuli olla 17,5 - 18 solmua ja sen panssarikannen 1,75 tuumaa tasaisella osuudella ja 3,5 tuumaa viistoilla osuuksilla.[1]
Alus oli vanhanaikainen tykkien sijaitessa kyljillä eli se ei kyennyt tulittamaan keulan eikä perän suuntaan ja alus oli lisäksi parkkitakiloitu kolmine mastoineen. Köli laskettiin 17. toukokuuta 1887 Elswickin telakalla telakkanumerolla 517. Alus laskettiin vesille 29. joulukuuta. Alus oli alustavissa koeajoissa huhtikuussa 1888[1] ja se oli varsinaisissa koeajoissa 2.-14. syyskuuta 1888, jolloin sen keskinopeudeksi saatiin 18,053 solmua ja maksiminopeudeksi 19,049 solmua aluksen uppouman ollessa 1 263 tonnia ja käytettäessä Newcastlen korkealuokkaista kivihiiltä. Ne pidettiin Tynen jokisuussa, joka oli riittävän rauhallinen koeajojen suorittamiseksi.[2]
Välttämättömien tarvikkeiden ja elintarvikkeiden kuormaamisen jälkeen alus luovutettiin Romanian laivastolle 14.-26. syyskuuta, minkä jälkeen se lähti merelle kompassien kalibrointiin. Alus lähti Britteinsaarilta lokakuun puolessavälissä käyden Lissabonissa, Maltalla ja Konstantinopolissa, kunnes se saapui 4. marraskuuta Sulinaan. Se jatkoi matkaansa Galatziin, jonne alus saapui seuraavana päivänä täydentämään varastojaan sekä vastaanottamaan loput miehistöstään.[2]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus suoritti koulutusjakson kahdessa osassa. Ensimmäisen jakson aikana 15. toukokuuta-16. heinäkuuta se vieraili Sulinassa, Odessassa, Constantassa ja Varnassa ja toisen jakson aikana 16. heinäkuuta - 16. syyskuuta alus vieraili Inadassa, Benderereklissä, Sinopissa, Trebizondissa, Batumissa, Sukum-Kalessa, Novosossirskissä, Feodosiassa, Jaltassa, Eupatoriassa ja Odessassa. Alus vietti talven Galatzissa, kunnes se kesällä 1890 muodosti yhdessä tykkivene NMS Griviṭan ja Sborul-luokan tykkiveneiden ja koululaiva NMS Mircean kanssa Vasile Urseanun johtaman Romanian kuninkaallisen laivaston ensimmäisen viirikön.[3]
Pääosan palveluksensa alkuvuosista alus oli Mustallamerellä tehden toisinaan koulutuspurhehduksia Välimerellä. Se oli 1. tammikuuta 1891 Konstantinopolissa aloittaakseen viiden kuukauden purjehduksensa Välimerellä.
Alus osallistui 1895 Kielin kanavan avajaisiin, minkä jälkeen se vieraili Ruotsissa. Alus oli 1904-1905 modernisoitavana, jolloin takilointia kevennettiin kahdeksi pylväsmastoksi. Raa'at oli poistettu jo pari vuotta aiemmin. Samalla aluksen 4,7 tuuman tykit korvattiin 5,9 tuuman tykeillä.[1]
Ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1915 aluksen aseistus riisuttiin. Sodan ajaksi alus sijoitettiin Sulinaan Tonavan estuaariin vartiolaivaksi. Sotatoimien päätyttyä alus oli ensin satama-aluksena ja kadettien majoitusaluksena Tiglinassa, minkä jälkeen se oli majoitusaluksena Galatzissa ja Sulinassa ennen romuttamistaan vuonna 1926.[1]
Aluksen päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vasile Urseanu 1888-1901
- C. Balescu 1901
- D. Poenary 1907-1910
- Alexandru Catuneanu 1910-1914
- V. Pantazi 1914-
- Balanescu 1916
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Brook, Peter: Warships for Export Armstrong Warships 1867–1927. Kent, Englanti: World Ship Society, 1999. ISBN 0-905617-89-4. (englanniksi)
- Georgescu, Mihail: Elisabeta. Warship International, 1984, XXI. vsk, nro 2, s. 158-167. Toledo, Ohio, Yhdysvallat: International Naval Research Organization. ISSN 0043-0374. (englanniksi)
- Greger, Rene: Elisabeta and her Armament. Warship International, 1984, XXI. vsk, nro 2, s. 189-190. Toledo, Ohio, Yhdysvallat: International Naval Research Organization. ISSN 0043-0374. (englanniksi)