NASA Clean Air Study

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

NASA Clean Air Study[1] oli Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan johtama tutkimusprojekti, jossa tutkittiin yleisten huonekasvien kykyä poistaa myrkkyjä ilmasta. Nasan yhteistyökumppanina oli Associated Landscape Contractors of America (ALCA). Huomattiin, että tutkitut huonekasvit kykenevät vähentämään ilmasta myrkkyjä, kuten bentseeniä, formaldehydiä ja trikloroetyleeniä ja siten vähentämään sairas rakennus -oireyhtymän vaikutuksia ihmisiin.

Ensimmäinen kooste ilmaa puhdistavista kasveista julkaistiin Nasan vuonna 1989 julkaisemassa tutkimuksessa. [2][3][4] Tutkimuksen kohteena oli kasvien kyky puhdistaa ilmaa sekä niiden kyky sitoa hiilidioksidia ja vapauttaa happea avaruusalusten sisätiloissa. Tutkimuksia johtanut tutkija Bill Wolverton julkaisi myöhemmin 1996 omassa kirjassaan: "Raikas, vihreä koti" (Gummerus 1997, alkuteos: "How to Grow Fresh Air", Penguin 1996)[5][6] sekä myös Journal of the Mississippi Academy of Sciences -lehdessä julkaistussa tutkimusraportissaan[7] lisätutkimuksiin perustuneen täydentävän luettelon ilmaa puhdistavista kasveista.

Nasan tutkimusten mukaan kotien tai toimistotilojen sisäilman puhdistamiseen kasvien avulla tarvitaan ainakin yksi kasvi noin 9:ää neliömetriä varten. Muiden tutkimusten perusteella on todettu, että kasvien kasvualustassa olevat mikro-organismit poistavat juurten avustamana huoneilmasta mm. bentseeniä.[8]

Luettelo ilmaa puhdistavista kasveista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvi, poistaa myrkkyä: (vihreä=kyllä, punainen=ei) bentseeniä[2] formaldehydiä[2][6] trikloorietyleeniä[2] ksyleeniä ja tolueenia[7] ammoniakkia[7] Myrkyllinen koirille ja kissoille [9]
Pikkutaateli (Phoenix roebelenii) [6] myrkytön [10]
Kultapalmu (Dypsis lutescens) [6] myrkytön [11]
Kaarisulkasaniainen (Nephrolepis exaltata 'Bostoniensis') [6] myrkytön [12]
Sulkasaniainen (Nephrolepis obliterata) [6] myrkytön
Varjomuratti (Hedera helix) [6] myrkyllinen [13]
Liriope (Liriope spicata) myrkytön [14]
Kirjorönsylilja (Chlorophytum comosum) [2] myrkytön [15]
Kultaköynnös, Money plant (Epipremnum aureum) [2] myrkyllinen [16]
Viirivehka (Spathiphyllum 'Mauna Loa') [6] myrkyllinen [17]
Flamingonkukka (Anthurium andraeanum) myrkyllinen [18]
Kiinanlaikkuvehka (Aglaonema modestum) [6][19] [6][19] myrkyllinen [20]
Kaislapalmu (Chamaedorea seifrizii) [2][6] myrkyllinen [21]
Pensaspalmu (Rhapis excelsa) myrkytön [22]
Isoanopinkieli, mother-in-law's tongue (Sansevieria trifasciata 'Laurentii') [6] [2] [6] myrkyllinen [23]
(Köynnösvehka) (Philodendron cordatum) [2] myrkyllinen [24]
Peikonkämmen
(Philodendron bipinnatifidum)
[2] myrkyllinen
Isoköynnösvehka (Philodendron domesticum) [2] myrkyllinen
Reunustraakkipuu (Dracaena marginata) [2] myrkyllinen [25]
Tuoksutraakkipuu (Dracaena fragrans 'Massangeana') [2] myrkyllinen [25]
Benjaminfiikus, Limoviikuna (Ficus benjamina)[26] [6] myrkyllinen [27]
Gerbera (Gerbera jamesonii) [6] myrkytön [28]
Krysanteemi (Chrysanthemum morifolium) [2][6] myrkyllinen [29]
Kumiviikuna, Huonekumipuu (Ficus elastica) [6] myrkyllinen [30]
Puikkokämmekkä (Dendrobium spp.) myrkytön}
Kirjovehkat (Dieffenbachia spp.) myrkyllinen [31]
Soikkovehka (Homalomena wallisii) myrkyllinen
Perhosorkidea (Phalaenopsis spp.) myrkytön [32]
Aaloe (Aloe vera) [33] [1] myrkyllinen [34]
Supputraakkipuu (Dracaena deremensis "Janet Craig") [1] [1] [1] myrkyllinen [35]
Juovatraakkipuu (Dracaena deremensis "Warneckei") [1] [1] [1] myrkyllinen [35]
Banaani (Musa Oriana) [1] myrkytön [36]

Lisäys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat luettelon kasveista ovat trooppisilta tai subtrooppisilta seuduilta. Koska ne ovat aluskasvillisutta kykenevät ne yhteyttämään myös vähäisessä valossa ja kykenevät siksi kasvamaan jopa sisätilojen suhteellisen vähäisessä luonnonvalossa.


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Malline:Cite report
  2. a b c d e f g h i j k l m n Pottorff, L. Plants "Clean" Air Inside Our Homes. Colorado State University & Denver County Extension Master Gardener. 2010.
  3. Wolverton, B. C., et al. (1984). Foliage plants for removing indoor air pollutants from energy-efficient homes. Economic Botany 38(2), 224-28.
  4. Wolverton, B. C., et al. A study of interior landscape plants for indoor air pollution abatement: an interim report. NASA. September, 1989.
  5. B.C. Wolverton, Raikas vihreä koti, Gummerus 1997, ISBN 951-20-5095-1
  6. a b c d e f g h i j k l m n o p q Wolverton, B. C. (1996) How to Grow Fresh Air. New York: Penguin Books.
  7. a b c Wolverton, B. C. and J. D. Wolverton. (1993). Plants and soil microorganisms: removal of formaldehyde, xylene, and ammonia from the indoor environment. Journal of the Mississippi Academy of Sciences 38(2), 11-15.
  8. "Removal of Benzene by the Indoor Plant/Substrate Microcosm and Implications for Air Quality" (2004). Water, Air, & Soil Pollution 157 (1-4): 193–207. doi:10.1023/B:WATE.0000038896.55713.5b. 
  9. ASPCA
  10. ASPCA
  11. ASPCA
  12. ASPCA
  13. ASPCA
  14. ASPCA
  15. ASPCA
  16. ASPCA
  17. ASPCA
  18. ASPCA
  19. a b Wolverton, B. C., et al. Interior landscape plants for indoor air pollution abatement: final report. NASA. September, 1989. pp 11-12.
  20. ASPCA
  21. ASPCA
  22. [1]
  23. ASPCA
  24. ASPCA
  25. a b ASPCA
  26. American Society for Horticultural Science. Indoor plants can reduce formaldehyde levels. ScienceDaily. February 20, 2009. Quote: "...Complete plants removed approximately 80% of the formaldehyde within 4 hours. Control chambers pumped with the same amount of formaldehyde, but not containing any plant parts, decreased by 7.3% during the day and 6.9% overnight within 5 hours..." In reference to: Kim, J. K., et al. (2008). Efficiency of volatile formaldehyde removal by indoor plants: contribution of aerial plant parts versus the root zone. Horticultural Science 133: 479-627.
  27. ASPCA
  28. ASPCA
  29. ASPCA
  30. [2]
  31. ASPCA
  32. ASPCA
  33. 15 houseplants for improving indoor air quality Viitattu 4.1.2016.
  34. ASPCA
  35. a b ASPCA
  36. ASPCA

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]