Mános Chatzidákis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mános Chatzidákis
Μάνος Χατζιδάκις
Henkilötiedot
Syntynyt23. lokakuuta 1925
Xánthi, Kreikka
Kuollut15. kesäkuuta 1994 (68 vuotta)
Ateena, Kreikka
Kansalaisuus kreikkalainen
Ammatti säveltäjä, muusikko
Muut tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Kotisivu

Mános Chatzidákis (joskus Hadzidákis, kreik. Μάνος Χατζιδάκις, 23. lokakuuta 1925 Xánthi, Kreikka15. kesäkuuta 1994 Ateena)[1] oli kreikkalainen säveltäjä, joka toi rebetiko-musiikin kansainväliseen tietoisuuteen. Hän sai vuonna 1961 Oscarin parhaasta elokuvasävelmästä tunnuslaulustaan elokuvaan Ei koskaan sunnuntaisin (pääosassa Melína Merkoúri).[2]

Chatzidákis aloitti säveltämällä näyttämömusiikkia ja työskenteli 1960-luvulla tunnettujen elokuvaohjaajien kuten Elia Kazanin ja Jules Dassinin kanssa. Vuosina 1966–1972 hän asui ja työskenteli Yhdysvalloissa. Kreikan sotilasjuntan kaaduttua hän perusti vuonna 1975 oman tunnetun radio-ohjelman, jota esitettiin 1975-1981. Vuonna 1989 hän perusti oman orkesterin.[3]

Elokuvamusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Stella (1955)
  • Aliki villikissa (To Xyló Vgíke apó ton Parádeiso, 1959)
  • Madalena (Mantaléna, 1960)
  • Ei koskaan sunnuntaisin (Poté tin Kyriakí, 1960)
  • Aliki laivastossa (I Alíki sto Naftikó, 1961)
  • 300 spartalaista (The 300 Spartans, 1962)
  • Ateenan kaunotar (It Happened in Athens, 1962)
  • America America (1964)
  • Topkapi (1964)
  • Blue - hiljainen taistelija (Blue, 1968)
  • 6 hurjaa (The Invincible Six, 1970)
  • Jalankulkija (Der Fußgänger, 1973)
  • Sweet Movie – makea kaunotar (Sweet Movie, 1974)
  • Haukkani Memed (Memed My Hawk, 1984)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hadzidakis, Manos (Arkistoitu – Internet Archive), Baker’s Biographical Dictionary of Musicians, The Gale Group 2001. Vaatii HighBeam-tilauksen. Viitattu 26.3.2016.
  2. Manos Hadjidakis, 69, Greek Songwriter Seattle Times / AP. Viitattu 7.7.2012.
  3. Manos Hadjidakis: The Story of a Musical Genius theocharisv.hubpages.com. Arkistoitu 15.9.2012. Viitattu 7.7.2012.