Myyttiset alkuasuttajat

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Myyttiset alkuasuttajat ovat useissa mytologioissa esiintyviä kuvitteellisia kansoja tai olentoja, jotka ovat asuttaneet jotain maata tai aluetta ennen sen nykyistä väestöä, mutta joutuneet sittemmin väistymään. Tällaisten alkuasuttajien toiminnalla on selitetty muun muassa poikkeuksellisia maastonmuotoja.

Usein myyttiset alkuasuttajat olivat jumalia tai jumalaisia, mutta toiset saattoivat olla pahoja ja arvaamattomia. Pohjoismaissa ja Baltiassa on laajalti uskottu alueella muinoin asuneisiin jättiläisiin, ja joskus myös kääpiöihin. Myös lappalaiset on uskottu alkuasuttajiksi monin paikoin fennoskandiassa. Australian alkuasukkaat uskoivat jumalten tehneen maanmuotoja uniajaksi kutsuttuna alkuaikana.

Suomen myyttiset alkuasuttajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa muun muassa maanpinnan ja kallioiden muotoa, kasvillisuutta, saaria, vesistöjä, soita, isoja kiviä, aarteita, virvatulia ja kivirakennelmia on selitetty muinaisilla olennoilla. Maanpinnan ja vedenpohjan muodot syntyivät erään käsityksen mukaan jo maailman alussa, kun jokin jättikokoinen olento tai ihminen, esimerkiksi Väinämöinen, liikutteli ruumistaan. Väinämöinen tai joku muu saattoi myöhemminkin iskeä tai raaputtaa viivoja ja merkkejä kallioon. Jättiläiset ja hiidet ovat heitelleet ja vieritelleet isoja kiviä, ja asetelleet niitä korkeille paikoille siirtolohkareina sittemmin tunnettuihin muodostelmiin. Lappalaiset ja hiidet ovat koonneet kiviröykkiöitä, jotka tunnettiin esimerkiksi hiidenkiukaina.

Moni aarretta koskeva tarina kertoo hiitten, peikkojen tai lappalaisten asuneen joskus alueella, ja jättäneen lähtiessään aarteen piilopaikkaansa.

Joskus on jopa kerrottu useammasta asutusaallosta. Esimerkiksi Pohjanlahden rannoilla kerrotaan asuneen ensin isokokoisen jatulien kansan, sitten pienikokoisten lappalaisten, ja lopuksi suomalaisten.

Joitakin alkuasuttajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita maastoa luoneita olentoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sampsa Pellervoinen kylvi varvut, pensaat ja puut
  • Väinämöinen loi joidenkin käsitysten mukaan maanpintaa, ja iski kallioonkin merkkinsä. Hän myös poistui vesitse uuden uskon tieltä, kuten Kalevanpojat
  • Vennon härkä Uljamoinen kynti erään savolaisen uskomuksen mukaan metsät ja suot, kuten pellot kynnetään

Uudisasuttajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muun muassa seuraavat ryhmät tarujen mukaan syrjäyttivät myyttisiä alkuasuttajia

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.