Myroslav Skoryk

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Myroslav Skoryk

Myroslav Myh’ailovytš[1] Skoryk (ukr. Мирослав Михайлович Скорик; 13. heinäkuuta 1938 Lviv1. kesäkuuta 2020 Kiova[2]) oli ukrainalainen säveltäjä.[3]

Skoryk aloitti opiskelun Lvivin musiikkikoulussa vuonna 1945, mutta pari vuotta myöhemmin hänet karkotettiin vanhempineen Siperiaan. Hän pääsi kotiin vuonna 1955. Tämän jälkeen Skoryk hyväksyttiin Lvivin konservatorioon, jossa hän opiskeli sävellystä Stanislav Ljudkevytšin, Roman Simovytšin ja Adam Sołtysin johdolla. Vuosina 1960–1964 hän jatkoi opiskelua Moskovan konservatoriossa Dmitri Kabalevskin johdolla. Valmistumisensa jälkeen hän liittyi Lvivin konservatorion ja vuonna 1967 Kiovan konservatorion henkilökuntaan. Skoryk oli yksi merkittävimmistä sävellysprofessoreista Ukrainassa Borys Ljatošynskyin kuoleman (1968) jälkeen. Hänen oppilaidensa joukossa olivat Jevhen Stankovytš, Ivan Karabyts, Oleh Kiva, Vadim Ylyn ja Osvaldas Balakauskas.[3]

Skoryk pääsi vuonna 1968 Ukrainan säveltäjäliiton sihteeriksi ja 1980-luvun lopulla[4] sen Lvivin-osaston johtoon.[3] Vuodesta 1984 hän toimi Lvivin konservatorion sävellyslaitoksen johtajana ja Kiovan konservatorion professorina. Vuonna 2009 hän nousi Lvivin filharmonikkojen akateemisen sinfoniaorkesterin taiteelliseksi johtajaksi.[4] Keväällä 2011 hänestä tuli Kiovan kansallisoopperan taiteellinen johtaja. Skoryk oli Ukrainan kansantaiteilija ja sai Taras Ševtšenkon kansallisen palkinnon yksiosaisella sellokonsertollaan (1983).[3] Hän oli myös Ukrainan kansallisen taideakatemian jäsen ja Ukrainan sankari.[5]

Skoryk omaksui sekä perinteisempiä että avantgardistisia vaikutteita. Hänen musiikissaan oli myös jazztyyliä[2] sekä folkloristisia piirteitä, jotka kuuluvat muun muassa Menneitten sukupolvien varjot -elokuvan musiikissa. Kansanomaiset vaikutteet tulivat etenkin Karpaattien alueen ja Ukrainan perinteistä. Yksi Skorykin läpimurtoteoksista oli ensimmäinen viulukonsertto (1969). Hänen tuotantoonsa kuuluu myös muun muassa raamatullinen ooppera Moses.[3] Hänen muiden teostensa joukossa on baletteja, kantaatteja, soolosoitinteoksia, konserttoja eri soolosoittimille sekä Niccolò Paganinin 24 kapriisin orkesterisovitukset. Yksi hänen suosituimmista kappaleistaan on Melodia a-mollissa, jonka hän usein itsekin esitti pianistina ja kapellimestarina. Skorykin musiikkia on esitetty lukuisissa Euroopan maissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Australiassa, Japanissa ja Kiinassa.[5]

Skorykin isoäidin sisko oli oopperalaulaja Solomija Krušelnytska.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]