Myndos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Myndos
Μύνδος
Myndoksen raunioita.
Myndoksen raunioita.
Sijainti

Myndos
Koordinaatit 37°4′25″N, 27°14′32″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Gümüşlük, Muğla
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kaaria
Aiheesta muualla

Myndos Commonsissa

Myndos (m.kreik. Μύνδος, lat. Myndus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kaariassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä Muğlan maakunnan Gümüşlükin kylää.[4][5][6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myndos sijaitsi alun perin Kaarian sisämaassa nykyisellä Bodrumin niemimaalla Bozdağin kukkulalla. Myöhemmin kaupunki siirrettiin uuteen paikkaan, jonka jälkeen vanha paikka tunnettiin nimellä Palaimyndos (Παλαίμυνδος, lat. Palaemyndus; ”Vanha Myndos”).[3][7] Kaupungin uusi paikka oli rannikolla noin kolme kilometriä luoteeseen vanhasta paikasta ja noin 18 kilometriä länteen nykyisen Bodrumin paikalla sijainneesta Halikarnassoksesta.[2][3]

Kaupungilla oli hyvä satama tuulilta suojaisassa, niemekkeen ja saaren suojaamassa luonnonsatamalahdessa.[2][3][8] Kaupunki oli rakennettu osaksi niemekkeelle ja osaksi mannermaalle.[2]

Myndoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä tai ainakin alle 100 neliökilometriä.[1]

Myndoksen lyömä drakhma, n. 150 eaa. Kuvituksessa seppelöity Serapiksen pää sekä Isiksen päähine, kaksi viljantähkää ja tekstit MYNΔIΩN, Myndiōn, ”Myndoslaisten [polis]”, ja hallintontovirkamiehen nimi KAΛΛICTPAT[OC], Kallistrat[os].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myndos oli alun perin lelegien kaupunki.[2] Herodotoksen mukaan myndoslaisia laivoja osallistui Aristagoraan sotaretkeen Naksosta vastaan noin vuonna 500 eaa.[1][3][9] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Myndos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 453/452–421/420 eaa. Kaupunki vaikuttaa luopuneen liittolaisuudesta Ateenan kanssa peloponnesolaissodan lopun niin kutsutun Dekeleian sodan (413–404 eaa.) aikaan.[1]

Myndoksen lyömä hemidrakhma, n. 150–100 eaa. Kuvituksessa Dionysoksen pää sekä tekstit MYNΔIΩN, Myndiōn ja AMΦIKTYΩN, Amfiktyōn.

Strabon sanoo, että kun Mausollos yhdisti kuusi lelegikaupunkia Halikarnassokseen, hän säilytti Syangelan ja Myndoksen.[1][10] Myndoksen Mausollos siirrätti uuteen paikkaansa rannikolle.[2] Antiikin lähteiden mukaan uusi Myndos olisi ollut Troizenin siirtokunta, kuten Halikarnassos, mutta tämä ei pidä paikkansa.[2][3]

Kun Aleksanteri Suuri alkoi piirittää Halikarnassosta, hän halusi valloittaa ensin Myndoksen. Kun hän yritti yllätyshyökkäystä kaupunkiin, myndoslaiset onnistuivat tuottamaan hänelle tappioita saatuaan apua Halikarnassoksesta.[3][11] Myöhemmin hellenistisellä kaudella Myndos tuli ptolemaiosten valtaan. Vuonna 131 eaa. se oli jonkun aikaa vallananastaja ”Eumenes III” Aristonikoksen vallassa. Myndos alkoi lyödä omaa rahaa 100-luvulla eaa. Vuonna 43 eaa. kaupunki toimi Cassiuksen tukikohtana.[2]

Myndoksesta oli kotoisin filosofi Eusebios Myndoslainen.[12] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Myndios (Μύνδιος).[3] Athenaios mainitsee, että myndoslainen viini oli hyväksi ruoansulatukselle.[3][13]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myndoksen kaupunki on myöhemmällä paikallaan ollut ympäröity muurein, jotka ajoitetaan pääosin klassisen kauden lopulle noin vuosiin 367–334 eaa. Osa muureista on myöhäisempää perua. Ympärysmuurin pituus on ollut noin 3,5 kilometriä, ja se on sulkenut sisäänsä noin 45 hehtaarin kokoisen alueen. Muurien paksuus oli noin kolme metriä.[1][2] Suuri osa muurien ympäröimästä alueesta oli ilmeisesti asumatonta.[14]

Kaupungin satamasta on löydetty muun muassa laiturin jäänteitä.[3] Löydöksiin lukeutuu myös hautoja. Vielä 1800-luvulla kaupungin paikalla oli jäänteitä temppeleistä, teatterista ja stadionista, mutta nykyisin niistä ei ole merkkejä.[1][2]

Varhaisemman Palaimyndoksen paikalta on löydetty muurin ja tornin jäänteitä.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”914. Myndos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”MYNDOS (Gümüşlük) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j Smith, William: ”Myndus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Myndos Pleiades. Viitattu 1.11.2022.
  5. Myndos (Caria) 91 Gümüşlük - Μύνδος ToposText. Viitattu 1.11.2022.
  6. ”61 E3 Myndos”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  7. Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.29; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Μύνδος.
  8. Pausanias: Kreikan kuvaus 2.30.8; Strabon: Geografika XIV s. 658; Arrianos: Anabasis 1.20, 2.5.
  9. Herodotos: Historiateos 5.33.
  10. Strabon: Geografika 13.1.59.
  11. Arrianos: Anabasis 1.20, 2.5.
  12. Smith, William: ”Eusebius (14)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  13. Athenaios: Deipnosofistai 1.32.
  14. Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 6.57.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]