Mykrä

Mykrä on karjalalaislähtöinen sukunimi. Karjalan kielessä ja Suomen itäisissä murteissa mykrä-sana merkitsee myyrää.

Nimen etymologiaa

On todennäköistä, että jossakin vaiheessa Karjalassa nimi on johtunut Myyrästä Mykräksi (tai toisin päin). Suomalaisen Nimikirjan (Otava 1984) mukaan "etenkin karjalaiselle nimistölle luonteenomaiseen eläinaiheiseen henkilönnimistöön lukeutuu myös Mykrä 'myyrä', joka on voitu antaa nimettävälle paitsi eräänlaisena vertailunimenä tai asuinpaikan nimen perusteella, myös mm. siksi, että tällaisten nimitysten käyttö lisä-, suku- tms. niminä on ollut ympäristössä entuudestaan tuttua".

Rautamalmin ja rautioiden historiaa tutkinut V. Kalevi Sassi tuo kirjassaan Kautta kiven ja kannon (Gummerus 2003) esille mielenkiintoisen kytköksen mykrä-nimen juontumisesta rautakreivien ja malminkaivajien lisä- ja pilkkanimistä mäkrä, mäyrä, mekriä, myyrä, mykrä; ruotsiksi mäyrä = grävling = "kreivinpoika".

Myyrä-nimen muuttumisesta Mykräksi on viitteitä ainakin eteläiseltä Karjalankannakselta. Uudenkirkon Mykrät muuttivat 1790-luvulla Kivennapaan kuuluneelta Terijoelta, jossa nämä Mykrät on kirkonkirjoihin kirjattu Myyriksi. Terijoen kirkonkirjoissa kumpaakin nimeä käytetään eri ajankohtina samankin henkilön kohdalla.

Myyry ja Myyryläinen sukunimet taas viittaavat Suomalaisen Nimikirjan (Otava 1984) mukaan "alun perin kivijalkaa tai rajamerkkiä, pyykkiä tarkoittavaan sanaan 'myyry' (< ruots. mur)". Saman teoksen mukaan kuitenkin jotkin vanhat myyry-kantaiset nimet saattaisivat olla yhdistettävissä Myyrä-nimeen. Sukunimen Myyryläinen kerrotaan myös syntyneen ammatin mukaisesta nimestä Muurmies Mikkelin seudulla (muuri on tarkoittanut itämurteissa myös uunia ja tulisijaa, muurmies niiden tekijää eli muuraria).

Mykrä-nimen muunnokset ja varhaisimmat maininnat

Varhaisimmissa arkistolähteissä Mykrä-nimeä esiintyy monissa erilaisissa nimiasuissa. Suomalaisen Nimikirjan (Otava 1984) mukaan Jääskessä mainitaan Olli Myggrä 1558, Peer Myckrä 1682, Kiteellä Petruska Mygräeff 1618, Carnulcka Mychraieff 1641 eli Kårnilka Myckrin 1647, Hiitolassa Michell Ollsson Mygrä vuodelta 1638 ja Antreassa Anders Mykrä 1727.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkiston sukunimikortiston tietojen mukaan mainitaan Viipurin läänin voudintileissä Jääskessä Olli Mickre jo 1544. Käkisalmen läänin maakirjassa mainitaan Kiteellä Petruska Condrathieff Mÿgräeff 1631 ja Cornilka Mygroieff 1631 sekä Hiitolassa Oluff Mykre 1631, Michill Ollsson Mygrä 1638 ja Lars Mäckrä 1646.

Itäsuomalaista liikkuvuutta 1600-luvulla käsittelevässä teoksessa Viipurin Karjalasta ovat muuttaneet pois 1620–40 Mikko Mykrä Jääskestä (s. 1603) ja 1655–97 Olli Mykrä Kivennavalta (s. 1679). Viimeksi mainitut ovat ilmeisesti "karanneet" pakoon veroja tai väenottoja Käkisalmen läänin puolelle.

Karjalankannaksen seurakuntien kirkonkirjoissa yleisesti käytettyjä nimivariaatioita 1700- ja 1800-luvuilla ovat mm. Mygrä, Myggrä, Myckrin ja Myckrä. Suomen kielen tullessa 1800-luvun lopussa virkakieleksi karjalankielisillä alueilla, alkavat kirkonkirjoissa sukunimet olla nykyisessä asussaan. Siirtolaisten mukana on Pohjois-Amerikkaan viety sukunimi Mykra; siis Ä-kirjain korvattu A-kirjaimella.

Mykrä-nimi paikannimistössä

Mykrä-nimeä esiintyy suomalais-karjalaisessa paikannimistössä. Esiintymät painottuvat voimakkaasti Itä-Suomeen, lähinnä muinaiskarjalaisten asuinalueille. Suurin osa paikannimistöstä viittaa selkeästi eläinnimistöön, mutta joillakin Mykrien asuinalueilla on vakiintuneeseen käyttöön syntynyt Mykrä-nimisistä asukkaista johtunut paikannimi.

Antreassa on ollut Mykränlahti, Mykränjoki, Mykränpelto, Mykränaho, Mykränmäki ja Mykrän ylikäytävä sekä Mykrä-Mallat -niminen tila; Hiitolassa Mykränkylä, Mykränjoki ja Mykränsilta sekä Pienmykrän ja Suurmykrän tilat; Impilahdella Mykrävaara sekä Mykräsenvaara, Mykräsenlahti ja Mykräsenniemi; Jaakkimassa Mykrämäki; Jääskessä Mykränmäki ja Mykrän Rantaniitty sekä Mykrän Suurenkivenmäki ja -kallio; Kirvussa Mykrälä; Kurkijoella Mykräkallio ja Mykränmökki; Nuijamaalla Mykrämäki; Parikkalassa Mykränniemi; Pielisjärvellä Mykrälääsö ja Mykräsaari; Rautjärvellä Mykriensaari, Mykräharju ja Mykräniemi; Rääkkylässä Mykränsalmi ja Mykräsaari; Salmissa Mykränmäki; Suojärvellä Mykrälampi; Uudellakirkolla Mykrienpesienmäki; Valkjärvellä Mykräsuo; Vuoksenrannassa Mykremäki.

Mykrä-nimeä esiintyy kuitenkin myös Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin paikannimistössä. Nämä pohjoisen Suomen paikannimet johtunevat lähinnä maa- ja vesimyyrän suuresta määrästä alueella. Lounais-Suomen nimiesiintymät juontuvat siirtokarjalaisista.

Alla olevasta linkistä pääsee tarkastelemaan tilastoa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkiston kortistossa olevista nimiesiintymistä, joissa Mykrä-nimi esiintyy paikannimenä. Tiedot on kerätty haastattelemalla paikkakuntalaisia mm. Karjalan liiton järjestämänä ja eri tutkimuksiin liittyen aikavälillä 1948–97.

• http://www.mykrat.net/tilastot/tilastot_nimi.htm#paikannimitilasto (Arkistoitu – Internet Archive)

Nimen säilymisestä talon (tilan) nimenä kerrottakoon esimerkkinä linja Mykrien alkuhämäriltä aina luovutetun alueen seurakuntien lakkauttamisen aikoihin asti. Jääsken/Antrean Saviniemessä on kirkonkirjojen mukaan ollut Kannaksen Mykrien kantavanhempien torppa ainakin jo 1720-luvulta asti, jonka isännän Pekka Matinpoika Mykrän (s. n. 1689) nimeä ko. torppa on sinnikkäästi kantanut aikojen ja olosuhteiden vaihtumisesta huolimatta. Vielä Antrean rippikirjoissa 1943–50 on Saviniemi n:o 1 (B) nimetty Mykräksi, vaikka viimeiset maininnat Mykrä-sukuun kuuluvista Saviniemessä ovat 1800-luvun alussa. Talon isännäksi Antrean viimeisessä rippikirjassa on merkitty talollinen Matti Matinpoika Mallat.

Mykrä-nimi nykyään

1980-luvun alussa Mykriä oli Suomalaisen Nimikirjan (Otava 1984) mukaan 294 nimenkantajaa. Syyskuussa 2002 elossa olevia sukunimeltään Mykriä oli Väestörekisterikeskuksen tietokannassa 277 henkilöä. Näistä 143 oli miespuolisia ja 134 naispuolisia. Suomessa asuvia näistä oli 255 ja ulkomailla 22. Ihmisiä, joiden entinen sukunimi on ollut Mykrä löytyy kaikkiaan 109. Lisäksi väestörekisteristä löytyy tietoja 142 jo kuolleesta Mykrä -nimisestä henkilöstä. Väestörekisterikeskuksen tietokantaa on alettu kerätä 1970-luvun alussa, joten kovin pitkälle historiaan eivät tiedot ulotu. Tämänhetkisestä tilanteesta ne antavat kuitenkin hyvän kuvan.

Tunnettuja Mykriä

• Erkki Mykrä (s. 1948), kuvanveistäjä
• Sophie Taxell o.s. Mykrä (1911–1996), taidemaalari
• Hannu Mykrä (s. 1954), pikajuoksija

Lähteet

• http://www.mykrat.net/tilastot/tilastot_nimi.htm#sukunimitilasto_vrk (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

• http://www.mykrat.net