Myötähäpeä
| Osa artikkelisarjaa |
| Tunteet |
|---|
  |
| Yleiskatsaus |
Myötähäpeä on tunne, jossa henkilö kokee häpeää toisen ihmisen käyttäytymisen tai toiminnan vuoksi. Kyseessä on empaattinen reaktio, jossa ihminen tuntee häpeää, vaikka ei ole itse tehnyt mitään hävettävää. Ilmiöstä käytetään myös arkikielessä lyhennettä "myötis" ja englanninkielisessä tutkimuskirjallisuudessa termiä "vicarious shame" tai "second-hand embarrassment".[1]
Syntymekanismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myötähäpeän taustalla on kaksi erilaista psykologista prosessia. Ensimmäinen on sosiaalisen identiteetin uhka, jossa henkilö kokee häpeää läheisen ihmisen tai samaan ryhmään kuuluvan henkilön toiminnasta, koska se uhkaa henkilön omaa sosiaalista identiteettiä. Toinen prosessi on kognitiivinen empatia, jossa henkilö asettuu toisen asemaan ja kuvittelee, miltä tilanne tuntuisi omalla kohdalla.[2]
Myötähäpeä on voimakkainta läheisten ihmisten, kuten puolison, lasten tai vanhempien toimintaa kohtaan. Tämä johtuu siitä, että heidät mielletään osaksi samaa "ydinlaumaa". Evoluutiopsykologisesta näkökulmasta myötähäpeän kokeminen on ollut hyödyllistä, sillä yhteisön normien rikkominen on voinut johtaa ryhmästä sulkemiseen.[3]
Ilmeneminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myötähäpeä voi ilmetä fyysisinä oireina kuten punastumisena, kuumotuksena, sydämen sykkeen nousuna tai hengityksen tiheytymisenä. Se voi myös aiheuttaa välttämiskäyttäytymistä, kuten katseen kääntämistä pois nolosta tilanteesta.[4]
Tutkimusten mukaan myötähäpeää kokevat herkemmin henkilöt, joilla on korkea empatiakyky. Myötähäpeää voi kokea myös tilanteissa, joissa toinen osapuoli ei itse koe häpeää – esimerkiksi kun jollakulla on wc-paperia kengässään eikä hän itse huomaa sitä.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jade Ollikainen: Miksi jotkut kokevat myötähäpeää niin helposti? Asiantuntija kertoo, mistä kiusallinen tunne johtuu Ilta-Sanomat. 23.6.2022. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Stephanie C. M. Welten, Marcel Zeelenberg, Seger M. Breugelmans: Vicarious shame. Cognition & Emotion, 2012-08, 26. vsk, nro 5, s. 836–846. doi:10.1080/02699931.2011.625400 ISSN 0269-9931 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Miksi myötähäpeäminen on niin kamalan ihanaa? Psykologi kertoo, miksi häpeämme muita mtvuutiset.fi. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ a b What Is Second-Hand Embarrassment and How Can You Stop It? Cleveland Clinic. Viitattu 12.2.2025. (englanniksi)