Muumimuseo

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Muumilaakso (museo))
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muumimuseo
Tampere-talo panorama 2014.jpg
Tyyppi taidemuseo, erikoismuseo
Perustettu 1987 (Tampereen taidemuseon Muumilaakso)
Sijainti Tampere-talo
Yliopistonkatu 55
Sorsapuisto, Tampere
(17.6.2017 alkaen)[1]
Koordinaatit 61°29.75′N, 023°46.90′E
Ylläpitäjä Tampereen kaupunki
Johtaja Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju
Kotisivut Muumimuseo

Muumimuseo on Tampereella kesällä 2017 avautuva museo, joka esittelee kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin alkuperäisiä muumiteoksia. Museo kuuluu hallinnollisesti Tampereen taidemuseoon, ja se on toiminut aiemmin nimellä Tampereen taidemuseon Muumilaakso.[2][3] Museo on ollut erityisesti aikuisten ja ulkomaalaisten suosiossa.[4][5]

Muumilaakso avattiin yleisölle vuonna 1987. Museo sijaitsi 25 vuoden ajan Tampereen pääkirjastotalo Metson alakerrassa, kunnes joutui muuttamaan pois remontin vuoksi. Vuosina 2013–2016 se toimi väliaikaisesti Tampereen taidemuseon pohjakerroksessa. Museo siirtyy seuraavaksi Tampere-taloon, josta sille on varattu pysyvä paikka. Uudistuneen Muumimuseon avajaisia vietetään 17. kesäkuuta 2017.[1][6][7]

Kokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumimuseon olemassaolo perustuu Tampereen taidemuseon kansainvälisesti tunnettuun Muumilaakson kokoelmaan.[6] Kokoelman pohjana ovat teokset, jotka Tampereen kaupunki on saanut lahjoituksena Tove Janssonilta, taiteilijaprofessori Tuulikki Pietilältä ja lääketieteen lisensiaatilta Pentti Eistolalta. Lahjoitukset on tehty vuosina 1986, 1993 ja 1997.[8][9] Tätä nykyä museolla on hallussaan noin 2 000 teosta, joista yli puolet on Janssonin muumiaiheisia kuvituksia ja luonnoksia.[2][10] Kokoelmaan kuuluu myös muumikirjojen erikielisiä käännöksiä.[11] Pietilän rakentamia yksityiskohtaisia kuvaelmia on noin 40. Näyttelyjen vetonaula on sininen, viisikerroksinen Muumitalo.[2][12]

Kuvitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumilaakson kokoelma sisältää suurimman osan muumikirjojen originaalikuvituksista. Mukana ovat muun muassa kaikki kuvat romaaneista Vaarallinen juhannus ja Muumilaakson marraskuu sekä kuvakirjasta Vaarallinen matka. Kirjoissa julkaistujen kuvien lisäksi aineisto koostuu erilaisista luonnoksista, toisinnoista ja kansikuva-aiheista.[10][13] Kuvituksista valtaosa on mustavalkoisia tussipiirroksia, mutta joukossa on myös lyijykynä-, guassi- ja vesiväritöitä.[13]

Muumiaiheisten kuvien lisäksi Muumilaakson kokoelmaan kuuluu satukuvituksia, joita Jansson on tehnyt J. R. R. Tolkienin kirjaan Lohikäärmevuori sekä Lewis Carrollin kirjoihin Kraukijahti ja Liisan seikkailut ihmemaassa. Museon hallussa on myös yli 400 Janssonin lehtikuvitusta, jotka ovat pääasiassa Garm-lehden kansikuvia ja kuvituspiirroksia.[10]

Muumikuvaelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museon kokoelmaan kuuluu noin 40 kolmiulotteista kuvaelmaa, jotka esittävät muumitarinoista tuttuja kohtauksia. Kuvaelmat ja niiden sisältämät 381 hahmoa ovat pääasiassa Tuulikki Pietilän tekemiä. Muutaman kuvaelman hän on rakentanut yhdessä Pentti Eistolan kanssa. Tove Jansson on tehnyt kuvaelmiin joitain yksityiskohtia, ja myös Pietilän äiti Ida Pietilä on valmistanut muutamia figuureja.[12][14][15]

Kuvaelmat on rakennettu vuosina 1976–1990.[16] Ne on tehty pääosin Klovharun saaressa.[17]

Osa kuvaelmista myötäilee melko tarkasti alkuperäisten muumitarinoiden kuvitusta ja juonta. Osassa on enemmän Pietilän omaa tulkintaa. Kuvaelmissa saattaa esimerkiksi esiintyä hahmoja, jotka eivät ole mukana kirjan vastaavissa kohtauksissa.[15]

Muumitalot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumilaakson kokoelmassa on kaksi Muumitalon pienoismallia. Ensimmäisen muumitalon on tehnyt Pentti Eistola vuonna 1958.[14] Toinen, suurempi ja tunnetumpi muumitalo on viisikerroksinen ja yli kaksi metriä korkea. Eistola, Pietilä ja Jansson rakensivat sen yhdessä vuosina 1976–1979. Tove Janssonin toivomuksesta talosta käytetään nykyään nimitystä Muumi-Talo.[16][17][18]

Muumi-Talo muotoiltiin vapaasti ilman rakennuspiirustuksia, eikä sen arkkitehtuuri noudata mitään tiettyä tyylisuuntaa[17]. Talossa on muun muassa torneja, kupoleita, terasseja, portaita ja erinäköisiä ikkunoita.[19] Sisätilat on valaistu ja koti on varustettu tavaroilla, joita tarvittaisiin oikeassakin elämässä. Talo on itsenäinen teos, joka ei muistuta aiemmissa muumitarinoissa kuvattua taloa.[18][20] Muumi-Talon pohjalta syntyi Janssonin viimeinen muumikirja Outo vieras Muumitalossa (1980), jossa on käytetty kuvituksena Per Olov Janssonin ottamia valokuvia.[21]

Muumi-Talo on alun perin tehty Lasten vuoden kansainvälistä kuvitusbiennaalia varten. Näyttely järjestettiin Tšekkoslovakian Bratislavassa syksyllä 1979.[17][22] Suomessa taloa esiteltiin ensimmäisen kerran keväällä 1980, jolloin se oli nähtävillä Rakennustaiteen museossa Helsingissä. Vuosina 1980–1983 Muumi-Talo kiersi näyttelyissä myös Ruotsissa ja Norjassa. Seuraavan kerran teos oli esillä Tampereen taidemuseossa vuonna 1986, josta lähtien se on kuulunut Muumilaakson kokoelmaan.[20][22] Muumi-Talo on lainauskiellossa, joten se pysyy aina Tampereella.[23]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmalahjoituksen tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumimuseon historian voi ajatella alkavan vuodesta 1985, jolloin Tampereen taidemuseossa valmisteltiin Tuulikki Pietilän tulevaa näyttelyä. Pietilä tuli ilmaisseeksi museon johtajalle Anneli Ilmoselle, että oli huolissaan siitä, mitä hänen teoksilleen tapahtuu tulevaisuudessa. Ilmonen tarjoutui tällöin tallettamaan niitä Tampereen taidemuseon kokoelmiin. Myöhemmin Pietilä otti vielä yhteyttä Ilmoseen ja kertoi, että Tove Janssonilla oli samanlainen pulma muumiteostensa kanssa. Janssonin toiveena oli, että muumikokonaisuus säilyisi mahdollisimman yhtenäisenä. Ilmonen vastasi silloin olevansa halukas sijoittamaan myös muumimateriaalin Tampereelle. Janssonin kotikaupungissa Helsingissä kokoelmasta ei oltu kiinnostuneita.[24]

Muumilaakso toimi Tampereen pääkirjasto Metsossa vuosina 1987–2012.[25] Hämeenpuiston varrella sijaitsevan veistoksellisen rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä. Talo avattiin yleisölle loppukesällä 1986.[26]

Muumit Tampereelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1986 Tampereen taidemuseossa järjestettiin Muumit-näyttely.[9] Jansson, Pietilä ja Pentti Eistola suostuivat lahjoittamaan muumikokoelmansa taidemuseolle ja Tampereen kaupungille sillä ehdolla, että teokset jäisivät näyttelyn päätyttyä suoraan Tampereelle. Tieto kokoelmalahjoituksesta julkistettiin Raatihuoneella 11. joulukuuta 1986.[27][11] Kyseessä oli taidemuseon historian suurin kertalahjoitus.[6] Lahjoittajat kartuttivat aineistoa vielä lisää vuosina 1993 ja 1997.[9]

Jansson piti tärkeänä sitä, että Muumilaaksosta tehdään taidemuseo eikä leikkipaikka.[27] Muumilaakson kokoelma oli alun perin tarkoitus sijoittaa pysyvästi uudisrakennukseen, joka oli suunnitteilla Tampereen taidemuseon naapuritontille. Koska rakennusta ei ollut vielä tehty, muumikokoelma tarvitsi ensin väliaikaisen sijoituspaikan.[23] Lahjoituksen ehtona näet oli, että kokoelma täytyi asettaa näytteille heti.[28] Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Lars Zilliacus ehdotti, että tarvittavat museotilat järjestettäisiin Tampereen uudesta pääkirjastotalo Metsosta. Talon toinen arkkitehti Reima Pietilä oli Tuulikki Pietilän veli.[24]

Museon avaaminen ja 1990-luvun ruuhkavuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumilaakso avasi ovensa pääkirjastotalo Metson alakerrassa 9. toukokuuta 1987.[11] Museolle kaavailtu uudisrakennus jäi lopulta toteuttamatta, kun uusi kaupunginjohto hautasi hankkeen vuonna 1988. Muumilaakso jäi näin Metsoon.[23] Tove Jansson oli tyytyväinen museon tiloihin. Hän oli mielissään siitä, että Muumilaakso sijaitsi kirjaston läheisyydessä.[27]

Vuonna 1991 televisiossa alettiin näyttää uutta animaatiosarjaa Muumilaakson tarinoita. Tästä sai alkunsa muumi-innostus, joka näkyi selvästi myös Muumilaakson kävijämäärissä: pelkästään vuonna 1992 museossa vieraili lähes 150 000 ihmistä. Muumilaaksolle saneerattiin Metsosta lisätilaa seuraavana keväänä, jolloin museon pinta-ala laajeni noin 530 neliömetristä melkein kaksinkertaiseksi.[11][27] Uusittu museo aukeni vappuna 1993.[10] Kokoelman lahjoittajat Tove Jansson, Tuulikki Pietilä ja Pentti Eistola kunnioittivat laajennusosan avajaisia läsnäolollaan.[11]

Kansainvälistyvä Muumilaakso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A dark metallic statue of a cartoon hippopotamus wearing a white t-shirt with the Wikipedia logo and signatures in various languages.
Tuulikki Pietilän pronssinen Muumipeikko (2004) seisoi pitkään Metson ulkopuolella arkkitehti Raili Pietilän valitsemalla paikalla.[29][30]
Muumilaakso sijaitsi Tampereen taidemuseon rakennuksessa vuosina 2013–2016.

Vuonna 2004 Muumilaakso suuntautui uusille urille ja aloitti kansainvälisen näyttelytoiminnan. Museo lähetti silloin Japaniin alkuperäisteoksista koostuvan näyttelyn, joka osoittautui niin suureksi menestykseksi, että kokoelman liikkuvuutta maailmalla päätettiin lisätä. Muumilaakson teoksia esiteltiinkin Japanissa jälleen vuosina 2007–2009. Vuoden 2009 näyttelykierros saavutti siellä liki 190 000 katsojaa. Seuraavana vuonna Janssonin alkuperäistä taidetta oli esillä Brysselissä ja Manchesterissa.[31]

Vuonna 2008 museo alkoi tuottaa ulkomaille myös reproduktionäyttelyitä, joissa esiteltiin alkuperäisteosten laadukkaita kopioita. Niitä voitiin asettaa näytteille sellaisissakin paikoissa, joihin ei pystytty järjestämään alkuperäisten teosten vaatimia museo-olosuhteita. Reproduktioita lähetettiin yleisön nähtäville muun muassa Venäjälle, Viroon, Ruotsiin, Kazakstaniin ja Japaniin.[31]

Vuonna 2010 museo oli mukana toteuttamassa Tanssiva Muumilaakso -nimistä yhteisproduktiota, jota esiteltiin Suomen Kirnu-paviljongissa Shanghain maailmannäyttelyssä. Produktiossa yhdistyivät muumitaide, tanssi, musiikki ja asiantuntijapuheenvuorot. Kyseessä oli ainoa Suomen kulttuuriohjelman edustaja, jolle maailmannäyttelykomitea myönsi palkinnon ansiokkaasta osallistumisesta maailmannäyttelyyn. Seuraavana vuonna sama yhteisproduktio vieraili San Diegossa Kaliforniassa.[31]

Kiertonäyttelyiden ansiosta Muumilaakso sai paljon näkyvyyttä vieraskielisessä mediassa. Kun Japaniin suunniteltu alkuperäisteoksia esittelevä kiertonäyttely peruttiin keväällä 2011 maanjäristys- ja tsunamikatastrofin vuoksi, internetissä julkaistiin aiheesta yli 2 000 japaninkielistä uutista ja yli 11 000 blogikirjoitusta. Näyttely korvattiin myöhemmin reproduktionäyttelyllä.[31]

Vuoteen 2012 mennessä Muumilaakson näyttelyihin oli tutustunut ulkomailla jo noin 700 000 ihmistä.[25] Yhä useampi ulkomaalainen vieraili myös Metsossa.[31] Miljoonan museokävijän raja ylitettiin Tampereen Muumilaaksossa keväällä 2006.[25]

Väliaikaistilat taidemuseon rakennuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 Muumilaakso täytti 25 vuotta. Samalla sen tulevaisuus näytti entistä epävarmemmalta: Metson alakerta oli päätetty remontoida ja ottaa kirjaston käyttöön, joten Muumilaakson oli muutettava pois. Museo suljettiin yleisöltä 25. marraskuuta 2012.[25][32] Samaan aikaan museokeskus Vapriikkiin pystytettiin tilapäinen Tanssiva Muumilaakso -näyttely, joka pysyi esillä vuoden loppuun asti.[33]

2. tammikuuta 2013 Muumilaakso avattiin täysin uudistettuna Tampereen taidemuseon alakerrassa. Muumikokoelmalle ei ollut järjestynyt omaa museotilaa, joten se sijoitettiin toistaiseksi taidemuseon yhteyteen. Näin Muumilaakson tilat pienenivät kolmasosaan entisestä.[25][34] Kokoelmaa oli esitelty samassa näyttelytilassa vuonna 1986, jolloin taidemuseo järjesti ensimmäisen muuminäyttelynsä.[27]

Vuoden 2013 aikana Muumilaakson Seikkaillen kotiin -näyttelyssä vieraili lähes 40 000 kävijää, joista vajaa neljännes oli japanilaisia turisteja. Moni pettyi näkemäänsä. Museo sai yleisöltä katkeraa palautetta, jossa Muumilaakson näyttelyä moitittiin liian pieneksi ja vaatimattomaksi.[25][35] Julkisuudessa ihmeteltiin myös, miksi Tampereen kaupunki ei ollut paremmin valmistautunut vuoteen 2014, jolloin Tove Janssonin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Taidemuseo oli luvannut lainata silloin ison osan muumikokoelmasta Ateneumin näyttelyyn. Muun muassa entinen museojohtaja Anneli Ilmonen harmitteli päätöstä ja sanoi, että juhlavuosi olisi ollut tilaisuus tuoda Tampereen taidemuseoon 100 000 kävijää.[24][35][36]

Muumilaaksosta Muumimuseoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumimuseo avataan Tampere-talossa kesällä 2017.

Muutto Tampere-taloon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

23. huhtikuuta 2014 julkistettiin tieto, että Muumilaakso saa uudet tilat Tampere-talosta. Ajatus muumikokoelman sijoittamisesta Tampere-talon yhteyteen syntyi pormestari Anna-Kaisa Ikosen nimeämässä ”Tove 100 ja Muumit” -työryhmässä, joka kävi läpi kaikkiaan toistakymmentä sijaintivaihtoehtoa. Julkisuudessa oli aiemmin pohdittu muun muassa Vanhan kirjastotalon ja Tampellan entisen pellavatehtaan soveltumista museokäyttöön.[35][37][38]

Tampere-talon muutos- ja laajennustyöt aloitettiin vuonna 2015, ja museotilojen rakentaminen käynnistyi kesällä 2016. Muumeille on varattu hieman yli 1 000 neliömetrin tilat, joita on tulevaisuudessa vielä mahdollista laajentaa. Museo sijoittuu kahteen kerrokseen entisten Rondo- ja Studio-salien paikalle. Näyttelytilojen yhteyteen tulee uusi sisäänkäynti. [37][39][40]

Muumilaakso sulki muuton vuoksi ovensa 30. lokakuuta 2016. Talven ja kevään aikana teokset konservoidaan, ennen kuin ne siirretään Tampere-taloon. Muuton yhteydessä Muumilaakson nimi vaihtuu. Uusi Muumimuseo on tarkoitus avata yleisölle 17. kesäkuuta 2017.[1][3][41]

Making of -näyttely ja lukukirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampere-talon talvipuutarhassa avattiin 1. marraskuuta 2016 museon rakentamisesta kertova Making of Muumimuseo -näyttely, joka pysyy esillä Muumimuseon valmistumiseen saakka. Rakennuksen aulassa aukesi samaan aikaan myymälä, josta voi ostaa muumiaiheisia tuotteita. Marraskuun alussa Tampere-talossa otetaan käyttöön myös pormestari Ikosen ideoima Tove Janssonin lukukirjasto, jonka valikoimiin kuuluu erikielisiä muumikirjoja ja Janssonista kertovia teoksia. Kirjoja on aluksi 350 kappaletta. Teoksia ei lainata kotiin, mutta niitä voi käydä lukemassa talon aukioloaikoina. Keväällä 2017 lukukirjastoa täydennetään äänikirjoilla.[1][42]

Uusi Muumimuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumimuseon tuleva perusnäyttely etenee Tove Janssonin kirjojen pohjalta aikajärjestyksessä niin, että tarina alkaa suuresta tuhotulvasta ja päättyy Muumilaakson marraskuuhun. Museoon sijoitetaan tuttuja kuvaelmia, mutta myös harvemmin nähtyjä ja ensimmäistä kertaa esillä olevia teoksia. Näyttelyn eräs uutuus on 3D-mallinnuksella toteutettu virtuaalinen Muumitalo, jonka sisällä pääsee seikkailemaan. Näyttelykäsikirjoituksen on laatinut Tampereen taidemuseon näyttelyamanuenssi Virpi Nikkari, ja museon visuaalisesta suunnittelusta vastaa näyttelyarkkitehti Taina Väisänen.[39][40][43]

Museon kokoelmiin on tilattu uusi pyrstötähtiaiheinen taideteos taiteilija Hanna Vihriälältä. Noin neljä metriä korkea, akryylihelmistä rakentuva veistos valmistuu Muumimuseon sisäänkäynnin yhteyteen.[44]

Perusnäyttelyn lisäksi museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, joista ensimmäinen keskittyy Janssonin elämään.[39] Museoon tulee myös pedagoginen tila.[40]

Uudistuneen museon uskotaan houkuttelevan jopa 100 000 vuosittaista kävijää.[37]

Avajaiskonsertti ja oheistuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumimuseota juhlitaan avajaiskonsertilla 9. elokuuta 2017. Tilaisuudessa esiintyy Tampere Filharmonia, jota johtaa ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Konsertissa kuullaan Jonne Valtosen sävellys, joka perustuu Tove Janssonin kirjaan Näkymätön lapsi.[1]

Museon avautumista juhlistetaan myös uudella postimerkkijulkaisulla, joka ilmestyy keväällä 2017. Muumien aikamatka -nimisessä postimerkkivihkossa kuvataan, miten muumihahmot ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana. Siinä on viisi ulkomaan ikimerkkiä. Vihko perustuu Janssonin originaalikuvituksiin, ja sen ovat suunnitelleet Ari Lakaniemi ja Susanna Rumpu.[45]

Arabia tuo Muumimuseon kunniaksi markkinoille uuden muumimukin.[46]

Postileimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampere-talolla on marraskuun 2016 alusta lähtien kirjelaatikko, johon jätetyt lähetykset leimataan Muumimuseon uudella muumiaiheisella erikoisleimalla. Kyseessä on Postin hyväksymä virallinen postileima, jolla tuodaan esiin museokohteen merkittävyyttä. Erikoisleima antaa Muumimuseon vierailijoille mahdollisuuden viestittää käynnistään kirjeellä tai postikortilla.[47][48][49]

Vanha Muumilaakso-leima on poistunut käytöstä.[48] Muumilaakson kirjelaatikko sijaitsi aikoinaan kirjastotalo Metson ulkopuolella, mistä se siirtyi myöhemmin Tampereen taidemuseon luokse.[50]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Roth, Raili: Muumimuseon avajaiset viivästyvät: ”Rakennusteknisiä haasteita” Aamulehti. 1.11.2016. Tampere. Viitattu 5.11.2016.
  2. a b c Muumilaakso 2012. Tampere: Tampereen taidemuseon Muumilaakso. Viitattu 1.11.2016.
  3. a b Muumilaakso on sulkeutunut! 31.10.2016. Tampere: Tampereen taidemuseon Muumilaakso. Viitattu 5.11.2016.
  4. Rämö, Marjo: Katso, millainen on Tampereen uusittu, upea muumimuseo Tamperelainen. 21.12.2012. Tampere. Viitattu 7.11.2016.
  5. Saarinen, Jussi: Mikä saisi miljoona aasialaista turistia viipymään Suomessa? Vastaus on Tampereen Muumimuseo Aamulehti. 27.1.2016. Tampere. Viitattu 15.10.2016.
  6. a b c Tampereen taidemuseon kokoelmat 25.8.2016. Tampere: Tampereen taidemuseo. Viitattu 1.11.2016.
  7. Tampereen Muumilaakso muuttaa taidemuseon alakertaan Helsingin Sanomat. 7.11.2012. Viitattu 1.11.2016.
  8. Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 9. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
  9. a b c Tove Jansson. Muistonäyttely. Taiteilijavanhemmat Signe Hammarsten Jansson ja Viktor Jansson, s. 157. Toim. Anneli Ilmonen, Teija Waaramaa, Elina Bonelius. Tampere: Tampereen taidemuseo – Pirkanmaan aluetaidemuseo, 2002. ISBN 952-9549-70-9.
  10. a b c d Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 76.
  11. a b c d e Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 75.
  12. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 79.
  13. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 77.
  14. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 78.
  15. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 80.
  16. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 100.
  17. a b c d Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 84.
  18. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 86.
  19. Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 85.
  20. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 88.
  21. Karjalainen, Tuula: Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta, s. 267. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-6963-3.
  22. a b Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 95.
  23. a b c Rämö, Marjo: Korvaamattomien muumitöiden vieminen vanhaan tehtaaseen rikkoisi lahjoituksen ehtoja – Lue, mitä Tove Janssonin kanssa sovittiin Tamperelainen. 18.11.2011, päivitetty 19.11.2011. Tampere. Viitattu 7.11.2016.
  24. a b c Rämö, Marjo: Miksi muumityöt ovat Tampereella? Tamperelainen. 18.1.2013, päivitetty 19.1.2013. Tampere. Viitattu 7.11.2016.
  25. a b c d e f Bonelius, Elina: Muumilaakso uudessa osoitteessa. Museoon, 2013, nro 1, s. 2–3.
  26. Tampereen kaupunginkirjasto: Tietoa meistä 24.5.2016. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 7.11.2016.
  27. a b c d e Ahonen, Erik: Muumien seikkailut ovat sattumien summa. Aamulehti, 27.4.2014, s. B30.
  28. Tove 100 2014. Tampere: Tampereen taidemuseon Muumilaakso. Viitattu 14.2.2014.
  29. Tampereen julkiset veistokset ja monumentit 2006. Tampere: Tampereen nykytaiteen museo. Viitattu 15.2.2014.
  30. Muumipeikko-patsas muuttomatkalla 7.10.2016. Tampere: Muumimuseo. Viitattu 15.10.2016.
  31. a b c d e Bonelius, Elina: Muumilaakso – Tove Janssonin alkuperäistaide maailmalla (Kulttuuria ilman rajoja -blogi) 19.12.2011. Viitattu 27.2.2014.
  32. Tampereen pääkirjasto Metso peruskorjataan Rakennuslehti. 5.11.2010. Viitattu 7.11.2016.
  33. Muumilaakso muuttaa pois pääkirjastosta 29.11.2012. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 27.2.2014.
  34. Kokkala, Juha: Muumit evakkoon taidemuseoon 28.8.2012. Tampere: Yle Tampere. Viitattu 27.2.2014.
  35. a b c Myllyharju, Taina & Bonelius, Elina: Taidemuseo on mukana Tove Janssonin 100-vuotisjuhlassa Tamperelainen. 10.12.2013, päivitetty 11.12.2013. Tampere. Viitattu 15.10.2016.
  36. Solja, Päivi: Muumien filosofiaan sukelletaan syksyllä Tampereella 16.7.2014. Yle. Viitattu 15.10.2016.
  37. a b c Rajamäki, Aila: Muumilaakso muuttaa Tampere-taloon 23.4.2014. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 23.4.2014.
  38. Rämö, Marjo: Taidemuseolle on tehtävä uusi rakennus Tamperelainen. 22.1.2014. Tampere. Viitattu 23.4.2014.
  39. a b c Saarinen, Jussi: Huikea näkymä Sorsapuistoon – Tältä näyttävät Tampere-talon uudet tapahtumatilat Aamulehti. 28.5.2016. Tampere. Viitattu 15.10.2016.
  40. a b c Kuusela, Matti: Tällainen on uusi tuleva Muumimuseo Aamulehti. 29.11.2015. Tampere. Viitattu 15.10.2016.
  41. Pop up Muumimuseo Helsinki-Vantaan lentoasemalla syyskuun loppuun saakka 16.6.2016. Moomin.com. Viitattu 5.11.2016.
  42. Roth, Raili: Muumimuseo avaa marraskuussa maailman ainoan Tove Jansson -lukukirjaston: Idea oli pormestarin Aamulehti. 27.9.2016. Tampere. Viitattu 5.11.2016.
  43. Kuusela, Matti: Kuinka arvokas tämä onkaan? Tampereen taidemuseon varastosta löytyi upeita muumiaarteita Aamulehti. 29.11.2015. Tampere. Viitattu 15.10.2016.
  44. Roth, Raili: Muumimuseon ovelle nelimetrinen pyrstötähti – Taiteilija saa kipinät lentämään yllättävällä tavalla Aamulehti. 31.8.2016. Tampere. Viitattu 15.10.2016.
  45. Ihastuttavat Muumi-postimerkit kuvaavat muumihahmojen kehittymistä 21.10.2016. Moomin.com. Viitattu 5.11.2016.
  46. Tampere-talon Making of Muumimuseo nyt auki 1.11.2016. Moomin.com. Viitattu 5.11.2016.
  47. Tampereen Muumilaakso -erikoisleima Posti Oy. Viitattu 1.11.2016.
  48. a b Muumimuseo-erikoisleima Posti Oy. Viitattu 1.11.2016.
  49. Leimatietoa Posti Oy. Viitattu 15.10.2016.
  50. Rämö, Marjo: Muumikauppa saa vielä jäädä pääkirjaston alakertaan Tamperelainen. 12.2.2013, päivitetty 13.2.2013. Tampere. Viitattu 7.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]