Mustikkalehtimittari
| Mustikkalehtimittari | |
|---|---|
.JPG) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Lehtimittarit Sterrhinae |
| Suku: | Lehtimittarit Scopula |
| Laji: | ternata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Scopula ternata |
|
| Katso myös | |
Mustikkalehtimittari (Scopula ternata) on erittäin yleinen mittariperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaalea perhonen. Siipien pohjaväri on kellertävänvalkoinen ja ne ovat kauttaaltaan pienten harmaanruskeiden pisteiden kirjomat. Siipien poikki kulkee kolme kellanruskeaa poikkijuovaa, jotka saattavat erottua heikosti, etenkin takasiivissä. Ulompi poikkijuova on vain kevyesti aaltoileva ja siiven etureunan puoleinen osa on muuta juovaa tummempi. Siipien alapinnalla on tiheä mustanharmaa pisteytys. Perhosen niska on vaalea. Siipiväli 23–27 mm.[1][2][3]
Huomattavan samannäköinen laji on maitolehtimittari (Scopula floslactata).
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mustikkalehtimittaria tavataan Keski- ja Pohjois-Euroopasta Keski-Aasian läpi Venäjän kaukoitään ulottuvalla vyöhykkeellä.[2] Suomessa laji on erittäin yleinen pohjoisinta Lappia myöten. Aikuiset perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppupuoliskolle.[4]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajia tavataan erityisesti metsiköissä, soilla ja matsäniityillä aina puurajalle asti. Perhonen lentää iltahämärän laskeuduttua ja lentää helposti valolle. Pohjoisessa se on aktiivinen myös päivällä.[3] Monien sukulaislajiensa tapaan mustikkalehtimittari lähtee häirittynä hyvin helposti lentoon päivälläkin.[2]
Keskenkasvuinen toukka menee talvilevolle jo heinäkuun lopulla ja aktivoituu jälleen toukokuussa. Se koteloituu maahan.[2]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää pääasiassa mustikalla (Vaccinium myrtillus).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/s/scopula_ternata.html
- ↑ a b c d Peder Skou: The geometroid moths of North Europe (Lepidoptera, Drepanidae and Geometridae). Brill 1986 ISBN 978-9004078598 s. 38–39
- ↑ a b Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint. ISBN 951-99620-7-7
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Scopula/ternata/Scopula%20ternata.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- kuva toukasta (Arkistoitu – Internet Archive)