Mustatuppinokka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mustatuppinokka
Chionis minor.JPG
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Heimo: Tuppinokat Chionidae
Suku: Tuppinokat Chionis
Laji: minor
Kaksiosainen nimi

Chionis minor
(Hartlaub, 1841)

Alalajit
  • Chionis minor minor
  • Chionis minor nasicornis
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Mustatuppinokka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mustatuppinokka Commonsissa

Mustatuppinokan muna

Mustatuppinokka, aikaisemmalta nimeltään pikkutuppinokka[2] (Chionis minor) on Etelämantereen tuntumassa elävä rantalintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 38–41 senttiä, siipien kärkiväli 74–79 senttiä. Koiras painaa 530–610 grammaa ja naaras 460–530 grammaa. Muistuttaa sukulaistaan keltatuppinokkaa mutta tästä poiketen sen nokka ja heltta ovat mustat. Sukupuolet ovat samanvärisiä.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji elää Intian valtameren eteläisillä saarilla lähellä Etelämannerta: Etelä-Afrikalle kuuluvalla Prince Edward Islandilla, Ranskan territoriolla Crozetsaarilla ja Kerguelenilla sekä Australian territoriolla Heard Islandilla. Heard Islandin mustatuppinokat muodostavat oman kotoperäisen alalajinsa C. m. nasicornis. Maailman populaatio on kooltaan 13 000–20 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1] Mustatuppinokan elinympäristöä ovat lintu- ja hyljeyhdyskunnat saarten rannoilla. Myös ihmisasutuksen tuntumassa.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustatuppinokka pesii lintu- ja hyljeyhdyskunnissa. Pesä on kallion- tai maankolossa tai lohkareen alla. Kermanvärisiä ja ruskeatäpläisiä munia on tavallisesti 2 tai 3. Haudonta kestää noin 30 päivää. Poikaset lentävät 7–8 viikon ikäisinä. Mustatuppinokka saavuttaa sukukypsyyden 3–5-vuotiaana.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustatuppinokka on kaikkiruokainen. Se syö muun muassa leviä, kaloja, raatoja, jätteitä, linnunmunia- ja poikasia, eläinten ulosteita ja muita jätöksiä, pikkujyrsijöitä, selkärangattomia, hylkeen maitoa, verta ja varastaa ruokaa muilta linnuilta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Chionis minor IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.5.2014. (englanniksi)
  2. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 1908. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.