Siirry sisältöön

Mustatokko

Wikipediasta
Mustatokko
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Silmälläpidettävä [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Kehittyneet luukalat Neopterygii
Lahko: Tokkokalat Gobiiformes
Heimo: Tokot Gobiidae
Alaheimo: Gobiinae
Suku: Tokot Gobius
Laji: niger
Kaksiosainen nimi

Gobius niger
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Mustatokko Wikispeciesissä
  Mustatokko Commonsissa

Mustatokko (Gobius niger) on tumma sormenmittainen kala.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustatokko on tummanruskea ja muita Suomen tokkoja (liejutokko, hietatokko, seitsenruototokko) vähän isompi, kymmensenttinen kala. Sen selkäevät ovat yhtenäisenä nauhana.[3]

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustatokko on sukukypsä kaksivuotiaana. Kutuaika on kesällä ja kutupaikat ovat vesikasvillisuuden peitossa .Naaraan munimien mätimunien määrä on 1000-3000. Niiden koko vaihtelee 0,45-1,5 mm välillä. Koiras vartioi munia niiden kuoriutumiseen saakka.

Levinneisyys ja elinympäristöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustatokkoja on Suomen merialueilla Kristiinankaupungin eteläpuolella, sekä etelämpänä aina Pohjois-Afrikan rannikolle asti.[4][5][6] Mustatokon levinneisyysalue ulottuu Mustaltamereltä ja Välimereltä Atlantille ja Atantilla se ulottuu Marokon rannikolta Norjan rannikolle ja Itämerelle. Mustatokko elää merenpohjissa, myös liejupohjissa ja rakkolevävyöhykkeessä.[7]

Mustatokon ravintoa ovat vesikirput ja pienet katkat.

  1. Carpenter, K.E., Smith-Vaniz, W.F., de Bruyne, G. & de Morais, L.: Gobius niger IUCN Red List of Threatened Species. Version 2015.4. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.1.2016. (englanniksi)
  2. Mustatokko laji.fi. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 7.12.2022. (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi)
  3. Kotkan Maretarium (myös kuva) maretarium.fi. Arkistoitu 4.5.2007. Viitattu 22.4.2007.
  4. SKES org skes.org. Arkistoitu 3.3.2007. Viitattu 22.4.2007.
  5. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019: tiedostolataus (versio 2) (xlsx) (Tieto sivustolta löytyvästä ladattavasta tietokannasta (kohta tiedostolatauksia)) Punainen kirja. 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.11.2019.
  6. Punaisen kirjan verkkopalvelu Punainen kirja. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.11.2019.
  7. Lauri Koli: Suomen kalat, s. 306-308. WSOY, 1990. ISBN 951-0-16337-6