Musta Ritari (sarjakuvahahmo)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Musta Ritari
Luoja(t) Stan Lee ja Joe Maneely
Kustantamo Marvel Comics
Ensiesiintyminen Black Knight #1 (toukokuu 1955)
Henkilötiedot
Oikea nimi
  • (I) Sir Percy
  • (II) Nathan Garrett
  • (III) Dane Whitman
  • (IV) Augustine du Lac
Voimat Miekkailu, hevosella ratsastaminen, läpäisemätön kokovartalohaarniska

Musta Ritari (engl. Black Knight) on Marvel-kustantamon sarjakuvissa nimitys useille fiktiivisille hahmoille.

Tunnetuimmista Mustista Ritareista ensimmäinen ja alkuperäinen, Sir Percy, oli keskiaikainen ritari, jonka loivat Stan Lee ja Joe Maneely. Toinen, Nathan Garrett, on superroisto ja yksi alkuperäisen jälkeläisistä, jonka loivat Stan Lee ja Dick Ayers. Kolmas, Dane Whitman, on Garrettin eno ja toiminut supersankariryhmä Kostajien jäsenenä, jonka loivat Roy Thomas, John Verpoorten ja George Tuska.

Hahmon fiktiivinen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sir Percy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Musta Ritari (Sir Percy)

Alkuperäinen Musta Ritari oli 500-luvulla toiminut Scandian ritari Sir Percy, joka palveli kuningas Arthurin hovissa. Velho Merlin värväsi hänet ja Percy esiintyi hovin silmissä epäpätevänä ritarina silloin kun ei ollut pukeutunut Mustan Ritarin haarniskaan. Hän kantaa mukanaan Eebenmiekkaa, jonka Merlin takoi mustasta meteroiitistä.[1] Hänen arkkivihollisensa, Mordred (Arthur sisarenpoika), murhaa hänet lumotulla terällä Camelotin tuhon aikana, vaikka Mordred itse kuolee tämän jälkeen Arthurilta saamiinsa haavoihin.[2] Merlin kuitenkin varmisti, että Percy tulisi takaisin haamuna mikäli Mordred itse heräisi henkiin.[2] Percyn henki on monesti opastanut jälkeläistään, Dane Whitmania.

Nathan Garrett[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biologian professori Nathan Garrett on Sir Percyn suora jälkeläinen (vaikka Percyn sukulaispojan Rastonin on vihjailtu olleen Percyn miekan perijä) ja löysi Sir Percyn haudan sekä Eebenmiekan. Garrettin ilkeät luonteenpiirteet kuitenkin tekivät hänestä arvottoman kantamaan miekkaa ja Sir Percyn haamu karttoi häntä. Garrett päätti katkeroituneena suunnitella modernilla teknologialla voimia versioita keskiaikaisista aseista ja luo geneettisillä kokeilla siivekkään hevosen, jonka nimesi Aragorniksi. Garrett kutsuu itseään uudeksi Mustaksi Ritariksi ja aloittaa rikoksen polun. Taisteltuaan Jättiläistä vastaan,[3] Garrett liittyy Paroni Zemon pyynnöstä tämän johtamiin Pahuuden Mestareihin ja auttoi näitä levittämään Adhesiivi X:ää ympäri kaupunkia, mutta Thor pysäytti hänet ennen ehti tehdä oman osansa. Hän hävisi kahdesti taistelun Kostajia vastaan, mutta Lumoajatar vapautti hänet vankilasta toisen häviön jälkeen.[4] Hän taisteli myös Rautamiestä vastaan Tohtori Doomin otettua hänet ja muut superroistot vastaansa mielenhallintakoneellaan hyökkäämään Herra Fantastisen ja Näkymättömän Naisen häihin (minkä hän unohtaa Herra Fantastisen luoman koneen ansiosta),[5] Taistelleessaan jälleen Rautamiestä vastaan Garrett putoaa lentävän hevosensa selästä ja haavoittuu kuolettavasti.[6] Ennen kuolemaansa Garrett kutsuu sisarenpoikansa, Dane Whitmanin, paikalle, paljastaen tälle henkilöllisyytensä, ja katuu tekemiään rikoksia.[7] Tämän jälkeen Whitman itse ryhtyy Mustaksi Ritariksi.[8]

Dane Whitman[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Whitman ryhtyi uudeksi Mustaksi Ritariksi enonsa kuoleman jälkeen ja käytti voimiaan sankarillisiin tarkoituksiin, kuten Sir Percy. Hänestä tuli Kostajien pitkäaikainen jäsen ja on lisäksi toiminut myös Puolustajissa, Vuokrasankareissa ja MI13:ssa.

Augustine du Lac[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Augustine du Lac sai Eebenmiekan Vatikaanin agenteilta, kun nämä noutivat sen irakilaisen vampyyrin pesästä.[9]

du Lac oli yksi superroistoista, jotka hyökkäsivät Wakandaan, ja hänen tavoitteensa oli käännyttää maan kansalaiset väkisin katolisen kirkon jäseniksi. Musta Pantteri kuitenkin pysäyttää hänet ja ottaa Eebenmiekan pois häneltä.[10]

Hän käytti ratsuna omaa versiotaan Aragornista, jonka Kraven Saalistajan seuraaja, Alyosha Kravinoff, myöhemmin tappoi.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Black Knight #1–5. toukokuu–joulukuu 1955. Atlas Comics.
  2. a b Marvel Super-Heroes #17. marraskuu 1968. Marvel Comics.
  3. Tales to Astonish #52. helmikuu 1964.
  4. Avengers #6, 14–15. heinäkuu 1964, maalis–huhtikuu 1965.
  5. Fantastic Four Annual #3
  6. Tales of Suspense #73
  7. The Avengers #47 (Dec. 1967)
  8. The Avengers #48. tammikuu 1968.
  9. Captain Britain and MI: 13 #10
  10. Black Panther Vol. 4 #4. Heinäkuu 2005.
  11. Punisher War Journal (vol. 2) #13–14
Tämä sarjakuvaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.