Musine Kokalari
| Musine Kokalari | |
|---|---|
.jpg) Valokuvassa vuodelta 1945 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. lokakuuta 1917 Adana, Turkki |
| Kuollut | 13. elokuuta 1983 Rrëshen, Albania |
| Ammatti | kirjailija ja aktivisti |
| Muut tiedot | |
| Merkittävät teokset | Siç më thotë nëna plakë, 1941 |
.svg){kind=small} Nimikirjoitus |
|
Musine Kokalari (25. lokakuuta 1917 – 13. elokuuta 1983) oli albanialainen kirjailija, demokratia-aktivisti ja poliittinen vanki. Toisen maailmansodan aikana hän oli mukana perustamassa sosiaalidemokraattista puoluetta ja sodan jälkeen Albanian kommunistihallinnon aikana hän päätyi vankilaan.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Musine Kokalari syntyi Adanassa nykyisessä Turkissa 25. lokakuuta 1917. Hänen isänsä oli asianajaja. Kokalari muutti sittemmin Albaniaan, jossa hän kävi koulua ensin Gjirokastërissa ja sittemmin Tiranassa. Vuosina 1937–1941 hän opiskeli kirjallisuutta Italian Roomassa valmistuen tohtoriksi.[1]
Opintojensa jälkeen Kokalari palasi Albaniaan. Hänellä oli läheiset yhteydet maassa toimiviin länsimielisiin oppineiden piireihin. Kokalari alkoi julkaista myös kirjoituksiaan. Niihin lukeutui esimerkiksi vuonna 1941 julkaistu tarinakokoelma Siç më thotë nëna plakë, joka käsittelee kansaperinnettä.[1] Kirjaan on joskus viitattu ensimmäisenä albanialaisen naiskirjailijan julkaistuna teoksena.[2] Italia antautui maailmansodassa syyskuussa 1943, mikä tarkoitti monien Italiassa olleiden albanialaisten poliitikkojen paluuta Albaniaan. Kokalari oli tällöin mukana perustamassa uutta sosiaalidemokraattista puoluetta. Uuteen puolueeseen liittyi kansallisen rintaman (Balli Kombëtar) vasemmistolaisia jäseniä, sekä joitakin jäseniä kommunistisesta puolueesta. Kuitenkin kun puolue sekaantui yritykseen muodostaa aseellisia joukkoja Vlorën seudulla saksalainen salainen poliisi Gestapo pidätytti ja teloitutti suuren osan puolueen johdosta. Kokalari säästyi tällä kertaa pidätykseltä, mutta hän päätti luopua poliittisesta toiminnastaan. Tästä huolimatta myöhemmin Kokalarin kaksi veljeä teloitettiin ampumalla marraskuussa 1944 ja Kokalari itse oli 16 päivää pidätettynä. Hän säästyi kuitenkin teloitukselta.[1]
Saksalaisvallan päätyttyä Albaniassa perustettiin vuonna 1945 albanialaisten kirjailijoiden liitto. Kokalari kieltäytyi kuitenkin liittymästä kommunistien hallitsemaan liittoon. Sen sijaan hän alkoi puhua kommunistien vastaisten piirien kanssa. Hän tapasi myös brittiläisiäedustajia. Maaliskuussa 1945 perustettiin kommunismin vastainen ryhmä, johon Kokalarin ohella kuuluivat Gjergji Kokoshi ja Suad Asllani. Ryhmä teki yhteistyötä toisen samantapaisen Sami Çeribashin ja Qenan Dibran johtaman ryhmän kanssa. Yhdessä kaksi ryhmää laativat Albanian tilannetta käsittelevän muiston, joka luovutettiin ulkovaltojen lähetystöille Tiranassa. 6. marraskuuta 1945 Kokalarin aloitteesta perustettiin edelleen Demokraattinen liitto (Bashkimi Demokratik). Sen laatimassa muistossa vaadittiin ulkovaltojen puuttumista tapahtumiin Albaniassa ja takaamaan vaalit, jotka oli tarkoitus järjestää 2. joulukuuta 1945.[1]
Kokalari pidätettiin 23. tammikuuta 1946. Häntä syytettiin brittiyhteyksiensä takia ja hän sai lopulta 20 vuoden vankeustuomion. Kokalari suoritti rangaistustaan Tiranassa, kunnes hänet viimein vapautettiin vuonna 1961. Sittemmin hän eli tarkkailun alla Rrëshenissä työskennellen rakennustyömailla ja maataloustöissä. Kokalari kuoli Rrëshenissä 13. elokuuta 1983.[1] Albanian presidentti julisti hänet postuumisti vuonna 1993 "demokratian marttyyriksi" ja hänen mukaansa nimettiin koulu Tiranassa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 477. M.E.Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0. (englanniksi)
- ↑ a b 1960: Musine Kokalari (arkistoitu sivu) Kansainvälinen Pen. Arkistoitu 10.12.2015. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
