Museo 2015 -hanke

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Museo 2015 -hanke oli suomalainen valtakunnallinen museoiden yhteishanke [1], joka tuotti työkaluja museokokoelmien sähköisen kokoelmahallinnan käyttöön ja kehittämiseen. Hanke oli Museoviraston yhteistyössä Kansallisgallerian[2] ja Suomen museoliiton[3] kanssa johtama hanke, joka toteutettiin vuosina 2011–2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.

Tärkeimpiä tehtäväkokonaisuuksia olivat museoiden kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, luetteloinnin kehittäminen sekä yhteisen kokoelmahallintajärjestelmän vaatimusmäärittely, kilpailutus ja hankinta. Tavoitteena oli museoiden kokoelmien hallinta järkevällä, kestävällä ja taloudellisella tavalla. Tulokset mahdollistavat kokoelma-aineistojen saatavuuden, näkyvyyden, monipuolisen käytön ja niiden tuottaman lisäarvon kasvun. Hanke päättyi vuoden 2015 lopussa.[4]

Hankkeen keskeiset tehtäväkokonaisuudet työstettiin vuosien 2011–2013 aikana museoiden edustajista ja muista asiantuntijoista kootuissa kolmessa työryhmässä (luettelointityöryhmä, kokonaisarkkitehtuurityöryhmä ja vaatimusmäärittelytyöryhmä).

Museo 2015 teki yhteistyötä Kansallisen digitaalisen kirjaston[5] kanssa muun muassa tarjoamalla tukea museoiden aineistojen siirtämisessä KDK:n asiakasliittymään Finnaan. Hanke myös ylläpiti Museoiden Finna -näkymää.

Hankkeen tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestelmähankinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi Museo 2015 -hankkeen keskeisimmistä tehtävistä oli uuden kokoelmahallintajärjestelmän hankinta. Museoilla on käytössään useita erilaisia kokoelmahallintajärjestelmiä, mutta niiden ikääntyminen, formaattien ja rajapintojen yhteensopivuusongelmat sekä tietojen pitkäaikaissäilytyksen asettamat vaatimukset saattavat lähitulevaisuudessa edellyttää museoilta uusia järjestelmäratkaisuja. Uuden, yhteisen kokoelmahallintajärjestelmän tavoite onkin yhtenäistää työtapoja, lisätä laadukkaan luettelointitiedon määrää ja tuoda pitkän tähtäimen kustannussäästöjä. Kokoelmahallintajärjestelmän tekninen ja toiminnallinen vaatimusmäärittely toteutettiin vuosina 2012–2013, jonka jälkeen järjestettiin EU-tason kilpailutus. Toimittajaksi valittiin keväällä 2014 sveitsiläinen zetcom, jolla on runsaasti kokemusta museosektorista sekä kokoelmahallintajärjestelmistä. Yrityksen asiakkaana on yli 900 organisaatiota 30 eri maassa.[6][7] Suomessa käyttöön tulee zetcomin MuseumPlusRIA-järjestelmä, joka soveltuu erityyppisen museoaineiston hallinnointiin. Uutta järjestelmää on pilotoitu viiden museon kanssa 2015–2016. Pilotin tuloksia hyödynnetään käyttöönotossa, joka tapahtuu aalloittain pilotin jälkeen.[8]

Kokonaisarkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museo 2015 -hankkeen kokonaisarkkitehtuurityö on toteutettu kokonaisarkkitehtuurityöryhmässä, joka määritteli ja kuvasi museosektorin kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurin perustason. Vuoden 2013 alussa julkaistu "Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri 1.0" käsittelee suomalaisten ammatillisesti hoidettujen museoiden kokoelmahallintaa: järjestelmiä, niihin liittyviä toimijoita ja vastuita, standardeja, prosesseja ja toimintaohjeita sekä laitteita, tietoverkkoja, palveluita, rajapintoja ja teknisiä vaatimuksia. Kokonaisarkkitehtuurin kuvaus sisältää myös näkemyksen tavoitetilasta, kehittämispolusta ja tulevaisuuden toimintaympäristöstä. "Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri" -julkaisu ajantasaistettiin ja laajennettiin "Museoiden kokonaisarkkitehtuuriksi".

Luettelointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museo 2015 -hankkeessa tehtävän luetteloinnin kehittämistyön tavoitteena oli museoiden kokoelmien luettelointitietojen ja luettelointitapojen yhtenäistäminen, laadun parantaminen ja saavutettavuuden edistäminen. Luetteloinnin kehitystyö tehtiin luettelointityöryhmässä, joka koostui museoalan ammattilaisista ja sitä johti koordinaattori Leena Furu-Kallio. Luettelointityöryhmän päätyö Museoiden luettelointiohje valmistui helmikuussa 2014. Työryhmä suomensi ja muokkasi vuosien 2012–2013 aikana ohjeiden perustana olevan SPECTRUM-standardin runsaat 500 ohjetta. Järjestelmäriippumaton luettelointiohje soveltuu erilaisten aineistojen luettelointiin kaikissa museoissa. Luettelointityöryhmän rinnalla työskenteli sanastoasiantuntijakokous, joka valmisti suosituksen siitä, mitä sanastoja ja luokituksia museoissa tulee käyttää aineistojen sisällönkuvailussa. Asiantuntijat antoivat suosituksen museoiden omien sanastojen ja luokitusten käytöstä sekä erikoismuseoiden erikoissanastoista.

Museoiden Finna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteiseen verkkopalveluun Finnaan on julkaistu museoiden oma näkymä nimeltään Museoiden Finna. Näkymän kautta käyttäjät pääsevät suoraan selaamaan palvelussa olevaa museoaineistoa. Käyttöliittymältään näkymä noudattaa Finnasta tuttua mallia, mutta ulkoasu ja toiminnallisuudet on räätälöity museoaineistojen käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Museo 2015 -hanke tarjosi teknistä tukea museoille ja apua tarvekartoituksessa aineistojensa saattamiseen verkossa saavutettaviksi. Hanke huolehti Museoiden Finnan tarkoituksenmukaisuudesta ja laadusta yhteistyössä Kansalliskirjaston Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen kanssa. Museo 2015 -hankkeen it-suunnittelijat tukivat Finnaan liittyviä museoita Finnan siirtoformaattiin ja aineistojen sovittamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Hankkeen julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.nba.fi/fi/museoalan_kehittaminen/museo_2015
  2. http://www.fng.fi/
  3. http://www.museoliitto.fi/index.php
  4. Museo 2015, uutiskirje 2/2015 (PDF) Museo 2015 -hanke. Viitattu 18.1.2017. fi
  5. http://www.kdk.fi/fi
  6. MuseumPlusRIA-kokoelmahallintajärjestelmä Suomen museoliitto. Viitattu 18.1.2017. fi
  7. Zetcom, Clients Zetcom. Viitattu 18.1.2017. en
  8. Järjestelmän pilotointi Suomen museoliitto. Viitattu 18.1.2017. fi