Banaanikasvit
| Banaanikasvit | |
|---|---|
 Musa paradisiaca |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Zingiberales |
| Heimo: |
Banaanikasvit Musaceae Juss. |
| Katso myös | |
Banaanikasvit (Musaceae) on kasviheimo yksisirkkaisiin (Monocotyledoneae) kuuluvassa Zingiberales-lahkossa. Lajeja kasvaa luonnonvaraisena trooppisessa Afrikassa ja Aasiassa. Heimo jaetaan kahteen tai kolmeen sukuun:[1]
- Ensete – etiopianbanaanit eli pullobanaanit
- Musa – banaanit eli aitobanaanit
- Musella (sisällytetään yleensä edelliseen).
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Banaanikasvit ovat kookkaita, usein jättiläismäisiä, maitiaisnesteellisiä ruohoja, joilla lehtituppien muodostama valevarsi. Banaanien suvun lajit ovat juurakollisia, vesovia ja monivuotisia, muutamat Ensete-lajit taas haarattomia. Lehdet suuret ja soikeat, lavassa paksu keskisuoni, sivusuonet kulkevat samansuuntaisesti lehtilavan laitaan. Kukinto kehittyy valerungon latvaan lehtiruusukkeen keskelle ja on suojuslehden suojaama. Kukat tavallisesti yksineuvoisia; hedekukat kukinnon kärkiosassa, emikukat tyvellä; epäsymmetrisiä; niissä kaksi kehälehtikiehkuraa, kummassakin yksisirkkaisille tyypillisesti kolme lehteä, jotka terämäisiä. Hedekukassa viisi hedettä ja pieni joutohede (staminodi); emikukassa kehänalainen sikiäin, siinä kolme lokeroa, kussakin useita siemenaiheita. Tahmea siitepöly kulkeutuu kukasta toiseen useimmiten lepakoiden välityksellä. Hedelmä on mehevä, marjamainen, ja siinä runsaasti kovia siemeniä (paitsi jalostetuissa banaaneissa, joita lisätään kasvullisesti). Yhdestä kukinnosta kehittyy tiivis hedelmäkimppu.[2]
Banaanikasvit hyötykäytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Banaanikasvit ovat merkittäviä sekä ravinto- että kuitukasveina. Viljelty banaani on syntynyt Kaakkois-Aasiassa lajien Musa acuminata ja M. balbisiana risteytymänä. Manilahamppukuitua (lajista M. textilis) käytetään lähinnä köysien punontaan. Etiopianbanaania (Ensete ventricosa) viljellään sekä ravinto- että kuitukasvina. Sen hedelmiä ei kuitenkaan käytetä ravinnoksi, vaan varren ydin ja nuoret versot keitettyinä. Banaanikasveja on saatavana myös huonekasvikäyttöön.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasvien maailma – Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 1. 1979.
- Räty, E. & Alanko P.: Viljelykasvien nimistö. 2004.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ List of genera in family Musaceae.
- ↑ Kasvien maailma, osa 1, s. 155
- ↑ Kasvien maailma, osa 1, s. 156
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|