Murati järv
| Murati järv, Muratu ezers | |
|---|---|
 Näkymä järven koillisrannasta Virosta |
|
| Valtiot | Viro, Latvia |
| Maakunnat | Võrumaa, Ziemeri |
| Kunnat | Rõugen kunta, Alūksne |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Vaidava jõgi |
| Järvinumero | VEE2155900 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 171,9 m |
| Pituus | 1,9 km |
| Rantaviiva | 5,254 km |
| Pinta-ala | 65,8 ha |
| Tilavuus | 0,001394 km³ |
| Keskisyvyys | 3,6 m |
| Suurin syvyys | 4,3 m |
| Valuma-alue | 84,3 km² |
 Murati järv, Muratu ezers |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Murati järv [1] eli Muratu ezers [2] on Võrumaalla Rõugen kunnassa Virossa ja Alūksnen Ziemerissa Latviassa sijaitseva järvi.[1][3]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 66 hehtaaria ja se on 1,8 kilometriä pitkä ja 700 metriä leveä. Vedenpinnan korkeus on keskimäärin 171,9 metriä mpy. Sen laskujoki on Vaidava jõgi ja tulo-ojina ovat Allumäe oja, joka laskee Majori järvestä, ja Kuura jõgi, joka laskee Palojärvestä. Allumäe oja toimii hetken Latvian rajajokena samoin kuin tekee Vaidava jõgi, joka kuuluu Gaujan valuma-alueeseen [2]. Pieni osa (11,2 ha [2]) järven eteläpäästä kuuluu Latvialle. Järven valuma-alueen laajuus on 84,3 neliökilometriä.[1][3]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 3,6 metriä ja suurin syvyys 4,3 metriä. Järven tilavuudeksi on arvioitu 0,00139 kuutiokilometriä eli 1,39 miljoonaa kuutiometriä. Järven rantaviivan pituus on 5,3 kilometriä ja sen rannat ovat metsää tai suota lukuun ottamatta järven pohjoispään peltomaita. Riian ja Pihkvan välinen maantie ohittaa järven luoteispuolelta ennen rajan ylittämistä.[1][3]
Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[1]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja se on rehevöitynyt.[1]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvessä viihtyvät hauki, suutari, ahven, särki ja lahna.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Ezeri.lv: Muratu ezers(latviaksi), viitattu 2.4.2017
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Murati järv (vee2155900) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)