Siirry sisältöön

Murad III

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Murat III)
Murad III
Kahden pyhän moskeijan suojelija
Tuntemattoman espanjalaisen taiteilijan maalaus 1600-luvulta.
Osmanien valtakunnan sulttaani
Valtakausi 15. joulukuuta 1574 – 16. tammikuuta 1595
Edeltäjä Selim II
Seuraaja Mehmed III
Syntynyt 4. heinäkuuta 1546
Manisa, Osmanien valtakunta
Kuollut 16. tammikuuta 1595 (48 vuotta)
Topkapin palatsi, Konstantinopoli
Hautapaikka Hagia Sofia, Istanbul
Puoliso Safiye Sultan
Şemsiruhsar Hatun
Mihriban Hatun
Şahıhuban Hatun
Nazperver Hatun
Zerefşan Hatun
Zerefşan Hatun
Fakriye Hatun
+ ainakin 17 jalkavaimoa
Lapset Hümaşah Sultan
Ayşe Sultan
Mehmed III
Fatma Sultan
Mihrimah Sultan
Fahriye Sultan
+ ainakin 19 poikaa; yhteensä 50-100 lasta
Koko nimi Murad bin Selim
Suku Osmani
Isä Selim II
Äiti Nurbanu Sultan
Uskonto sunnalaisuus
Nimikirjoitus

Murad III (4. heinäkuuta 1546 Manisa, Osmanien valtakunta – 16. tammikuuta 1595 Topkapin palatsi, Konstantinopoli) oli Osmanien valtakunnan sulttaani vuosina 1574–1595.[1][2]

Sulttaani Murad III ottaa vastaan Persian lähettiläs Maksudin ja tämän seurueen (yksityiskohta), miniatyyrimaalaus käsikirjoitukseen Sehinsahname, 1592.

Suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murad III oli sulttaani Selim II:n ja tämän laillisen vaimon, Haseki Sultan Nurbanu Sultanin (k. 1583) vanhin poika. Selim II:n oli säilyttänyt valtansa ainoastaan kyvykkään vävynsä, suurvisiiri Mehmed pašša Sokolovićin ansiosta. Tämä toimi virassaan myös Murad III:n kaudella, kunnes hänet salamurhattiin lokakuussa 1579. Murad murhautti joulukuussa 1574 neljä alle 3-vuotiasta velipuoltaan noustessaan valtaistuimelle.[1]

Sulttaani

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murad III:n hallituskaudelle oli ominaista taloudellinen taantuminen ja sosiaalinen rappio sekä sodat Safavidien kuningaskunnan eli Persian ja Itävallan keisarikunnan kanssa.[2] Hän ei noudattanut suurvisiirinsä Medmed paššan neuvoja. Hänen äitinsä, Valide Sultan eli sulttaanin äiti Nurbanu Sultanin sekä sisarensa, suurvisiiri Medmedin vaimo Ismihan Sultan ja myöhemmin hänen suosikkivaimonsa Safiye Sultanin vaikutusvalta häneen heikensi hänen auktoriteettiaan hallitsijana.[2]

Murad III jatkoi edeltäjiensä aloittamaa sotilaallista hyökkäyspolitiikkaa. Hän valtasi joukkoinen Fèsin (nyk. Marokko) portugalilaisilta vuonna 1578. Hän kävi uuvuttavaa sotaa Irania vastaan vuosina 1578–1590, jonka seurauksena hänen valtapiirinsä laajeni kattamaan Azerbaidžanin sekä Tbilisin Georgiassa, Nahāvandin ja Hamadānin (nyk. Iran). Euroopassa hän aloitti pitkän sodan Itävallan arkkiherttuakuntaa vastaan ​​vuosina 1593–1606, jonka aikana Moldavian, Transylvanian ja Valakian osmanihallitsijat liittoutuivat vuonna 1594 Itävallan kanssa uhmaten Osmanien valtakunnan arvovaltaa.[2]

Murad III:n hallituskaudella nepotismi, pitkien sotien aiheuttamat raskaat verot ja inflaatio, jota pahensi Espanjan kautta tuodun halvan eteläamerikkalaisen hopean virta, vaikuttivat kaikki tärkeimpien ottomaanien hallintoelinten rappeutumiseen. Tımar-läänitysjärjestelmä järkkyi, kun talonpojat joutuivat korkeiden verojen vuoksi lähtemään mailtaan. Erittäin tehokkaat janitssarijoukot (sotureitten eliittijoukot) rappeutuivat mielivaltaisen värväyspolitiikan vuoksi roistojoukoksi, joka uhkasi kaupunki- ja maaseutuväestöä.[2]

Sulttaani Murad III kuoli 48-vuotiaana tammikuussa 1595 Topkapin palatsissa Konstantinopolissa. Hänet on haudattu Hagia Sofian moskeijaan. Hänen seuraajansa sulttaanina oli vanhin poika Mehmed III.

Osmanien valtakunta laajimmillaan vuonna 1587 Murad III:n aikana.

Vaimot ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muradin uskotaan pitäneen Safiye Sultania ainoana jalkavaimonaan noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Safiye kohtasi kuitenkin vastustusta Muradin äidiltä Nurbanu Sultanilta ja sisarelta Ismihan Sultanilta. Noin vuonna 1580 hänet karkotettiin Vanhaan palatsiin syytettynä siitä, että hän oli tehnyt sulttaanin impotentiksi loitsulla, kun tämä ei ollut kyennyt tai halunnut yhtyä kahteen sisaren hankkimaan jalkavaimoon. Lisäksi Nurbanu oli huolissaan dynastian tulevaisuudesta, sillä hän katsoi, ettei pelkästään Safiyen poika Mehmed (kaksi kolmesta pojasta oli kuollut ennen vuotta 1580) riittänyt takaamaan vallanperimystä. Safiyen karkotus, joka kumottiin vasta leskisulttaanitar Nurbanun kuoltua joulukuussa 1583, sai Muradin kumoamaan impotenssihuhut. Hän hankki suuren määrän jalkavaimoja ja näiden kanssa hänelle syntyi yli viisikymmentä tunnettua lasta, vaikka lähteiden mukaan kokonaismäärä saattoi ylittää sadan.[3]

Murad III:lla oli valtava haaremi Topkapın palatsissa, johon kuului yli 1 200 naista. Tämä ja hänen elämäntyylinsä johti siihen, että hän sai 103 (joidenkin lähteiden mukaan 130 poikaa) ja lukemattomia tyttäriä.[4][1] Toisen lähteen mukaan hänellä oli ainakin 27 poikaa ja 27 tytärtä.[5]

Muradin kuollessa vuonna 1595 hänellä oli ainakin 35 jalkavaimoa, heidän joukossaan muun muassa:

  • Şemsiruhsar Hatun (k. ennen 1623), Rukiye Sultanin äiti; tilasi Koraanin luentaa ja rukouksia Profeetan moskeijassa Medinassa.
  • Mihriban Hatun
  • Şahıhuban Hatun, rakennutti koulun Fatihiin, jonne hänet on myös haudattu.
  • Nazperver Hatun, rakennutti moskeijan Eyüpiin.
  • Zerefşan Hatun
  • Fakriye Hatun
  • Nimeltä tuntematon jalkavaimo, kuoli elokuussa 1591 yhdessä kuolleena syntyneen poikansa kanssa.
  • Viisitoista raskaana olevaa jalkavaimoa pantiin säkkeihin ja heitettiin vuonna 1595 Mehmed III:n määräyksestä Marmaranmereen, jonne he hukkuivat.
  • Nimeltä tuntematon jalkavaimo, jonka Mehmed vietteli ja saattoi raskaaksi ollessaan vielä prinssi. Teko rikkoi haaremin sääntöjä, joten Mehmedin äiti Nurbanu Sultan määräsi tytön hukutettavaksi suojellakseen poikaansa.
  • Valakian ruhtinatar Doamna Chiajnan (1525–1588) tytär.

Murad III:n kuoleman jälkeen monet hänen jalkavaimoistaan ​​mukaan lukien ne, jotka jäivät lapsettomiksi Mehmedin surmautettua velipuolensa noustessaan valtaan, sekä ne, jotka eivät koskaan saaneet lapsia Muradin kanssa naitettiin uudelleen palatsin virkamiehille, kuten ovenvartijoille, ratsuväen sotilaille (bölük halkı) ja kersanteille (çavuş).

Lapset Safiye Sultanin kanssa, joista kaksi kuoli jo lapsina:

  • Hümaşah Sultan (n. 1564 – n. 1648). Avioitui Nişar Mustafazade Mehmed paššan kanssa. On mahdollista, että avioitui 1591 Serdar Ferhad paššan kanssa. Viimeisen kerran avioitui 1605 Nakkaş Hasan paššankanssa.
  • Ayşe Sultan (n. 1565–1605), avioitui 1586 Ibrahim paššan kanssa, toisen 1602 Yemişçi Hasan paššan kanssa ja kolmannen kerran 1604 Güzelce Mahmud paššan kanssa.
  • Mehmed III (26. toukokuuta 1566 – 22. joulukuuta 1603)
  • Fatma Sultan (n. 1573–1620), avioitui 1593 Halil paššan kanssa, toisen kerran 1604 Cafer paššan kanssa; kolmannen kerran 1610 Hizir paššan kanssa ja neljännen kerran Murad paššan kanssa.

Alaikäiset, alle 10-vuotiaat pojat nimeltä tuntemattomien jalkavaimojen kanssa, jotka Mehmed III murhautti tammikuussa 1595:

  • Şehzade Abdüllah (1585, Topkapin palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapın palatsi, Konstantinopoli), haudattu Murad III -mausoleumiin, Hagia Sofian moskeija;
  • Şehzade Mustafa (1585, Topkapin palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapın palatsi, Konstantinopoli), haudattu Murad III -mausoleumiin, Hagia Sofian moskeija;
  • Şehzade Abdürrahman (1585, Topkapin palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapın palatsi, Konstantinopoli), haudattu Murad III -mausoleumiin, Hagia Sofian moskeija;
  • Şehzade Bayezid (1586, Topkapin palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapın palatsi, Konstantinopoli), haudattu Murad III -mausoleumiin, Hagia Sofian moskeija;
  • Şehzade Hasan (1586, Topkapın palatsi, Konstantinopoli – kuoli 1591, Topkapın palatsi, Konstantinopoli), haudattu Murad III:n mausoleumiin, Hagia Sofian moskeijaan;
  • Şehzade Cihangir (1587, Topkapın palatsi, Konstantinopoli – murhattiin 28. tammikuuta 1595, Topkapın palatsi, Konstantinopoli), haudattu Murad III:n mausoleumiin, Hagia Sofian moskeijaan;
  • Şehzade Yakub (1587, Topkapın palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapın palatsi, Konstantinopoli); haudattu Murad III:n mausoleumiin, Hagia Sofian moskeijaan;
  • Şehzade Ahmed (?, Topkapın palatsi, Konstantinopoli – ennen vuotta 1595, Topkapın palatsi, Konstantinopoli; haudattu Murad III:n mausoleumiin, Hagia Sofian moskeijaan);
  • Şehzade Alaeddin (?, Topkapın palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapın palatsi, Konstantinopoli); haudattu Murad III:n mausoleumiin, Hagia Sofian moskeijaan;
  • Şehzade Davud (?, Topkapın palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapın palatsi, Konstantinopoli); haudattu Murad III:n mausoleumiin, Hagia Sofian moskeijaan;
  • Şehzade Alemşah (?, Topkapın palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapın palatsi, Konstantinopoli); haudattu Murad III:n mausoleumiin, Hagia Sofian moskeijaan;
  • Şehzade Ali (?, Topkapın palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapın palatsi, Konstantinopoli); haudattu Murad III:n mausoleumiin, Hagia Sofian moskeijaan;
  • Şehzade Hüseyin (?, Topkapın palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapın palatsi, Konstantinopoli); haudattu Murad III:n mausoleumiin, Hagia Sofian moskeijaan;
  • Şehzade Ishak (?, Topkapın palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapın palatsi, Konstantinopoli); haudattu Murad III:n mausoleumiin, Hagia Sofian moskeijaan;
  • Şehzade Murad (?, Topkapın palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapın palatsi, Konstantinopoli); haudattu Murad III:n mausoleumiin, Hagia Sofian moskeijaan;
  • Şehzade Yusuf (?, Topkapin palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapin palatsi, Konstantinopoli), haudattu Murad III:n mausoleumiin, Hagia Sofian moskeijaan;
  • Şehzade Korkud (?, Topkapin palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapin palatsi, Konstantinopoli), haudattu Murad III:n mausoleumiin, Hagia Sofian moskeijaan;
  • Şehzade Ömer (?, Topkapin palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapin palatsi, Konstantinopoli), haudattu Murad III:n mausoleumiin, Hagia Sofian moskeijaan;
  • Şehzade Selim (?, Topkapin palatsi, Konstantinopoli – murhattu 28. tammikuuta 1595, Topkapin palatsi, Konstantinopoli), haudattu Murad III:n mausoleumiin, Hagia Sofian moskeijaan.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki. Kuopio: Puijo, 1993. ISBN 9515790336

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 Stoneman (1993): s. 149
  2. 1 2 3 4 5 Murad III | Reign, Succession & Legacy 30.6.2026. Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.7.2026. (englanniksi)
  3. ↑ Peirce, Leslie P.: The Imperial Harem: Women and Sovereignty in the Ottoman Empire, s. 94–95, 259. Oxford University Press, 1993. ISBN 0195076737 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Time-lehti[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Argit, B.İ.: Life after the Harem: Female Palace Slaves, Patronage and the Imperial Ottoman Court, s. 109. Cambridge University Press, 2020. ISBN 9781108488365 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Murad III Wikimedia Commonsissa
Edeltäjä:
Selim II		 Osmanien sulttaani Seuraaja:
Mehmed III
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Murad_III&oldid=24130541”