Muna ruokana
| Kananmuna (kokonainen, keitetty) | |
|---|---|
| Ravintosisältö/100 g | |
| Energiaa | 647 kJ (155 kcal) |
| Proteiinia | 12,6 g |
| Hiilihydraatteja | 1,12 g |
| Rasvaa | 10,6 g |
| Vitamiinit | |
| A-vitamiini | 149 µg |
| B1, Tiamiini | 0,066 mg |
| B2, Riboflaviini | 0,5 mg |
| B3, Niasiini | 0,064 mg |
| B5, Pantoteenihappo | 1,4 mg |
| B6, Pyridoksiini | 0,121 mg |
| B9, Foolihappo | 44 µg |
| B12, Syanokobalamiini | 1,11 µg |
| D-vitamiini | 2,2 µg |
| E-vitamiini | 1,03 mg |
| K-vitamiini | 0,3 µg |
| Kivennäisaineet | |
| Rauta | 1,2 mg |
| Natrium | 126 mg |
| Suola | 0,32 g |
| Kalium | 126 mg |
| Magnesium | 10 mg |
| Kalsium | 50 mg |
| Fosfori | 172 mg |
| Sinkki | 1,0 mg |
| Lähteet | |
|
Ravintoarvojen lähde: https://fdc.nal.usda.gov/food-details/173424/nutrients |
|
Munat ovat ruokana monikäyttöisiä. Munia voi syödä sellaisenaan raakana, paistettuna sekä keitettynä joko kuorineen tai ilman kuoria eli uppomunana.[1]
Kulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Munien kulutus henkilöä kohden oli vuonna 2022 suurinta Alankomaissa (32,5 kg), Kiinassa (21,8 kg) ja Meksikossa (21,3 kg). Suomessa munien kulutus oli tuolloin noin 9,9 kilogrammaa asukasta kohden, mikä oli vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin (13,8 kg).[2]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailmassa tuotettiin 97,4 miljoonaa tonnia munia vuonna 2023.[3]

Erityyppiset munat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisimpiä ruokana käytettäviä munia ovat:[4]
- kananmuna, 53–73 grammaa. Yleisin ruokana käytetty muna ympäri maailmaa.
- kääpiökanan muna, 30–40 grammaa.
- ankanmuna, 85–90 grammaa. Ankanmuna on melko rasvainen, ja sillä on kermainen ja täyteläinen maku. Ankanmunia käytetään usein munakokkelissa ja omeleteissa sekä jälkiruoissa.
- hanhenmuna, 180–200 grammaa. Voimakkaan makuinen.
- kyyhkysen muna, 15 grammaa. Miedon makuinen.
- viiriäisenmuna, 15–20 grammaa. Viiriäisenmunaa pidetään erityisen hienostuneen makuisena, ja sitä nautitaan usein cocktailpaloissa.
- strutsinmuna, 500–600 grammaa. Hyvin voimakkaan makuinen ja kaipaa usein maustamista. Käytetään omeleteissa ja täyteseoksissa.
- lokinmuna. Suosittuja esimerkiksi Englannissa, missä niitä saa kerätä keväällä muutaman viikon ajan.
- helmikanan muna, 30 grammaa. Käytetään alkupalana ja salaateissa.
- fasaanin muna, 30 grammaa. Voimakkaan makuinen, syödään kovaksi keitettynä.
- emun muna, 340–450 grammaa. Suosittuja Australiassa. Käytetään munakokkeleissa ja täytteissä.
Myös kalojen mätiä käytetään ruoanvalmistuksessa. Sammen mätiä kutsutaan kaviaariksi.
Tunnettuja munaruokia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja munaruokia ovat munakokkeli, uunissa hyydytetyt munat ja munakas eli omeletti. Munaa käytetään myös ainesosana kohokkaissa, ohukaisissa, leivonnassa, pastassa, vanukkaissa, moussessa, jäätelössä, marengeissa, kakuissa sekä kastikkeissa.[1] Suomessa tunnetaan hämäläinen perinneruoka munajuusto.
Leivonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leivonnassa kananmunaa käytetään kohottamaan, vaahdottamaan ja antamaan valmiille ruoalle väriä. Kananmunien valkuaisten proteiinit denaturoituvat eli niiden tertiäärinen rakenne rikkoutuu vatkattaessa. Monien muiden lintujen munat eivät vaahtoudu lähde?. Sokerikakun kuohkea rakenne perustuu vaahdoksi vatkattuun kananmunien ja sokerin seokseen. Marenkia valmistettaessa vatkataan munanvalkuaisia vaahdoksi, johon lisätään sokeria. Munankeltuaista käytetään majoneesin ja muiden emulsiokastikkeiden valmistuksessa. Munankeltuaisella voidaan myös sakeuttaa eli suurustaa kastikkeita; tätä pidetään herkullisimpana ja vaativimpana suuruksena. Perinteinen kermajäätelö valmistetaan vatkaamalla jäähdytetyssä astiassa keltuaisilla sakeutettua kermakastiketta.
Uuniruoat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monissa uuniruoissa, kuten perinteisessä suomalaisessa makaronilaatikossa, uunissa kypsennettävien ruoka-aineiden päälle kaadetaan kananmunien ja maidon seosta, munamaitoa. Kuumentuessaan munamaito hyytyy ja sitoen ruoka-aineet yhteen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Roux, Michel: Muna. ((Eggs, 2005.) Suomentanut Kiti Szalai) Helsinki: Multikustannus, 2008. ISBN 978-952-468-159-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Roux 2008, s. 5.
- ↑ Per capita egg consumption, 2022 Our World in Data. 17.3.2025. Viitattu 23.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Egg production, 1961 to 2023 Our World in Data. 17.3.2025. Viitattu 23.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Roux 2008, s. 8.