Muinaisen Egyptin väestö

Faaraoiden Egyptin muinainen asutus keskittyi Niilin laaksoon. Kartassa nomokset, maakunnat.

Faijumin muu­mio­muo­to­ku­vat antavat realistisen kuvan siitä, millaisilta roomalaisajan egyptiläiset näyttivät.

Muinaisen Egyptin väestö asutti muinaista Egyptiä ajanlaskun alkuun asti. Egyptin väkiluvuksi on arvioitu maan yhdistyessä 3000 eaa. noin puolesta miljoonasta asukkaasta puoleentoista miljoonaan. Vanhan valtakunnan aikana asukasluku oli 2–2,5 miljoonaa ja Uuden valtakunnan aikana 4,5 miljoonaa. Roomalaisten miehittäessä Egyptin viimeisellä vuosisadalla eaa. sen väkiluku saattoi olla jopa 8 miljoonaa, vaikkakin yleisemmät arviot ovat suunnilleen viiden miljoonan asukkaan luokkaa. Suurimpien kaupunkien asukasluvut liikkuivat muutamissa kymmenissä tuhansissa.

Geeniperimältään muinaisen Egyptin väestö oli läheistä sukua Lähi-idän, Anatolian niemimaan ja Euroopan kansoille. Mustan Afrikan geeniperimää ei egyptiläisissä vielä tuolloin ollut nykyisiä määriä. Egyptiläiset olivat välimerellisen vaaleaihoisia, ja he muistuttivat ulkonäöltään lähinnä nykypäivän kreikkalaisia.

Väestön jakauma, väkiluku, väentiheys

Arviot väkiluvusta ja kehityksestä vanhalla ajalla ovat hataria.

Egyptin arvioitu väkiluku aikakauden mukaan

Maan väkiluku oli pyramidin rakentamisen aikoihin välillä 1,5–5 miljoonaa, luultavimmin lähellä kahta miljoonaa noin 2500 eaa. Keskivaltakunnassa ja uudessa valtakunnassa oli ehkä 2, ehkä 3–4 miljoonaa tai ehkä 5 miljoonaa asukasta. Rooman aikoina asukkaita oli noin 3–4 miljoonaa, tai jopa 7,5 miljoonaa, kun Rooma valtasi maan 30 eaa.

Egyptin arvioitu väkiluku vuosien mukaan

• noin 5000–3000 eaa. saattoi maassa olla muutama sata tuhatta asukasta.
• 4000 eaa. 350000
• 3000 eaa. 1 miljoona (0,5–1,5 miljoonaa)
• 2700 eaa. 1,25 miljoonaa (1–2,15 miljoonaa)
• 2500 eaa. 1,8 miljoonaa (1,2–2,7 miljoonaa)
• 2300 eaa. 2 miljoonaa (1,5–3 miljoonaa)
• 1800 eaa. 2 miljoonaa (1,7–3,5 miljoonaa)
• 1250 eaa. 2,8 miljoonaa (2,2–5 miljoonaa)
• 500 eaa. 4 miljoonaa (2,3–6,1 miljoonaa)
• 0 eaa. 5 miljoonaa (3–8 miljoonaa)

Väestön kasvuvauhti

Vuotuinen väestönkasvu oli 0,1%, mikä tarkoittaa väestömäärän kaksinkertaistumista noin 700 vuodessa. Erään toisen arvion mukaan väestö kaksinkertaistui 30–60 sukupolvessa.

Väestön jakauma alueittain ja yhteiskuntaluokittain

Väestötiheys oli maassa ehkä enimmillään 100–200 as./km². 40 % väestöstä asui suistossa, Niilin laaksossa 55%, aavikolla ja keitailla 5%.

Köyhälistöä (maanviljelijöitä) oli yli 80%, käsityöläisiä, kauppiaita, erikoisammattilaisia ja vastaavia yli 10%, ulkomaalaisia 5–10% ja egyptiläistä ylimystöä yli 5%. Ramoses III:n palveluksessa työskenteli aikoinaan 100 000 ihmistä, mikä lienee ollut noin 2% koko väestöstä.

Harvat ihmisistä asuivat kaupungeissa. Suurin osa taajamien väestöstä asui muutamissa suurimmissa kaupungeissa, kuten Memfisissä. Tyypillisen egyptiläisen kaupungin keskusta oli tiheään asuttu verrattuna kaupungin reunojen väestötiheyteen. Kaupungeissa asui noin 5–8% väestöstä. Niinpä Vanhan valtakunnan väkiluku oli ehkä 1,2 miljoonaa, joista kaupungeissa asui ainakin 60 000, keskimäärin 105 000 ihmistä. Uuden valtakunnan aikoina väkiluvun ollessa ehkä 3,2 miljoonaa, kaupungeissa asui vähintään 96 000, keskimäärin 168 000 ihmistä.

Elinajan odote

Muinaisen Egyptin imeväiskuolleisuudeksi on arvioitu 30 prosenttia, ja aikuiseksi selvinneen egyptiläisen eliniäksi keskimäärin 30–40 vuotta.

Neljännen dynastian aikaan eli noin 2500 eaa. eläneet pyramidinrakentajat elivät keskimäärin vain 30–35-vuotiaiksi. Raskas työ ja lukuisat muut vaivat verottivat heidän terveyttään ja elinajan pituuttaan. Tuolloin eläneiden naisten elinajan odote oli vielä matalampi runsaasta lapsivuodekuolleisuudesta johtuen. Uuden valtakunnan aikana ihmiset elivät suunnilleen 40-vuotiaiksi, mutta koska muumiot, joiden perusteella tämä kartoitus on tehty, kuuluivat yläluokan edustajille, alaluokkien ihmisten elinajasta ei voida sanoa mitään varmaa. 25–35 % lapsista kuoli ensimmäisen elinvuotensa aikana. Erään toisen arvion mukaan köyhät miehet elivät keskimäärin 30-vuotiaiksi ja naiset 26-vuotiaiksi. Ylimystöön kuuluva mies eli 60-vuotiaaksi ja ylhäinen nainen 53-vuotiaaksi. Ihmisistä yli 90% sairastui. Alle 3-vuotiaista lapsista kuoli keskimäärin 50%, alle 1-vuotiaista 30%. Naqada-kauden Naga ed Dir haudoista löydetyistä muumioista 56% oli kuollessaan alle 20-vuotiaita. Mutta kreikkalais-roomalaisella ajalla Teucheirassa noin 51%. Kuolleena syntyneitä lapsia ei palsamoitu, vaan heidät haudattiin nimettömiin hautoihin autiomaahan tai asuinpaikkojen liepeille. Egyptin historian pitkäikäisimpiä henkilöitä olivat kenties faaraot Pepi II ja Ramses II. Edellä mainittu kuoli 100-vuotiaana ja viimeksi mainittu pitkälti yli 90-vuotiaana.

Kaupunkien koko

Egypti kaupungistui esihistoriallisella ajalla. Läntisessä jokisuistossa Merimdessä noin 5000–4100 eaa. oli jopa 20 ha:n keskuksia, joiden koot olivat välillä 1 300–2 000 as. Badarissa oli myöhäistä Ubaidin kulttuuria vastaava kulttuuri ja 5 000 asukkaan keskus 4500 eaa.

Noin 3800 eaa. (Naqada I-kauden keskivaiheilla), Hierakonpoliksessa oli muutama sata asukasta, mutta noin 3400 eaa. Naqada II-kauden keskivaiheilla ehkä 5 000–10 000 asukasta. Tällöin käytiin jo valtakunnan yhdistymissotia ja oli paikallinen keskusvalta. Memfis-nimisessä kaupungissa oli valtakunnan yhdistyessä noin 3100 eaa. yli 30 000 asukasta. Mutta Aleksanteri Suuren aikaan noin 332 eaa. Memfis peitti 50 km², josta ehkä 6 km² keskustassa. Tuolloin Memfiksen väkiluku oli 50 000–200 000 asukasta.

Lähteet

• Dollinger, André: The people of ancient Egypt Aspects of life in ancient Egypt – Reshafim.org. Arkistoitu 12.3.2013. Viitattu 10.3.2013. (englanniksi)