Tewfik pašša

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Muhammad Tewfik)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tewfik pašša
Egyptin kediivi
Valtakausi 26. kesäkuuta 1879 – 7. tammikuuta 1892
Edeltäjä Ismail pašša
Seuraaja Abbas II
Syntynyt 30. huhtikuuta 1852
Kairo, Egyptin eyalet
Kuollut 7. tammikuuta 1892 (39 vuotta)
Egyptin sulttaanikunta Hilwan, Egypti
Suku Muhammad Ali
Isä Ismail pašša
Äiti Shafaq Nur Hanim
Uskonto sunnilaisuus

Muhammad Tewfik pašša (myös muodossa Tawfiq; 30. huhtikuuta tai 15. marraskuuta 1852 Kairo7. tammikuuta 1892 Hilwan)[1][2] oli Egyptiä vuosina 1879–1892 hallinnut kediivi. Hänen valtakautenaan Egypti päätyi vuonna 1882 Britannian miehitysvallan alle.

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tewfik oli kediivi Ismail paššan vanhin poika. Suvun muista jäsenistä poiketen hän kävi koulunsa Egyptissä eikä Euroopassa.[1] Tewfikistä tuli kruununperijä vuonna 1866, kun Osmanien valtakunnan sulttaani antoi Egyptille uuden kruununperimysperimysjärjestyksen, jonka mukaan kediivin asema periytyisi tämän vanhimmalle pojalle eikä aiempaan tapaan suvun vanhimmalle miehelle.[2] Isänsä valtakaudella Tewfik toimi muun muassa valtakunnanneuvoston ja ministerineuvoston johtajana.[1]

Egyptin kediivinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tewfik tuli Egyptin pääministeriksi Ismailin erotettua Nubar paššan vuonna 1879. Muutamaa kuukautta myöhemmin, 26. kesäkuuta, sulttaani Abdul Hamid II erotti vuorostaan Ismailin, ja Tewfik kohosi kediiviksi. Sulttaani vahvisti hänen asemansa 8. elokuuta. Tewfikillä oli vain vähän kannatusta Egyptissä, joten hän joutui myötäilemään poliittisia vastustajiaan. Ismailin kauden perintönä Egypti oli ajautunut velkojen vuoksi Britannian ja Ranskan holhoukseen, ja Tewfikin valtakauden alussa brittiläinen Sir Evelyn Baring ryhtyi valvomaan maan asioita.[2][3][1]

Egyptissä nousi eurooppalaisten vaikutusvaltaa vastustanut kansallismielinen kapinaliike. Sen johtoon asettui upseeri Ahmed Urabi, joka liittoutui Muhammad Sharif paššan johtaman aiemman opposition kanssa. Liike sai niin suuren vallan, että vuonna 1882 Tewfik joutui nimittämään Urabin sotaministeriksi. Britit pelkäsivät Egyptin liukuvan pois otteestaan ja lähettivät laivastonsa Aleksandrian edustalle. Laivojen tulitettua kaupunkia Urabin suosio kasvoi entuudestaan, jolloin Tewfik pyysi brittien apua. Garnet Wolseleyn johtama brittiarmeija nousi maihin, kukisti Urabin joukot ja miehitti maan syyskuussa 1882. Tewfik sai valtansa takaisin, mutta Britannian miehitys Egyptissä jäi pysyväksi. Maa oli näin käytännössä tullut irrotetuksi Osmanien valtapiiristä, joskaan ei muodollisesti. Egyptin tosiasiallisena hallitsijana oli tämän jälkeen Kairossa toiminut Britannian pääkonsuli, tammikuusta 1884 alkaen Evelyn Baring, jonka vaikutusvallan alaisena myös kediivi joutui toimimaan.[2][3][1]

Vuonna 1888 Tewfik erotti pääministeri Nubar paššan ja nimitti tämän tilalle Riaz paššan.[2] Hallitsijakautensa myöhempinä vuosina Tewfik toteutti Egyptissä muun muassa oikeusjärjestelmän uudistuksen ja perusti lainsäädäntöneuvoston sekä yleiskokouksen. Hän kuoli yllättäen sairauteen vuonna 1892.[1] Tewfikin seuraajaksi tuli hänen poikansa Abbas II.[2] Myöhemmin myös Tewfikin nuoremmat veljet Hussein Kamel ja Fuad toimivat vuorollaan Egyptin hallitsijoina.

Kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkkilaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[4]

Ulkomaalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Muḥammad Tawfīq Pasha | Reformer, Ottoman Empire, Modernization Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 26.10.2023. (englanniksi)
  2. a b c d e f Tevfik pascha (s. 1015–1016) Nordisk familjebok. 1919. Viitattu 26.10.2023. (ruotsiksi)
  3. a b Egypt | History, Map, Flag, Population, & Facts Encyclopædia Britannica. 25.10.2023. Viitattu 26.10.2023. (englanniksi)
  4. a b Egypt10 royalark.net. 2023. Viitattu 26.10.2023. (englanniksi)
  5. Ritter-Orden: Orden des Eisernen Krone (s. 161) Hof- und Staatshandbuch der Österreichisch-Ungarischen Monarchie. 1883. Viitattu 26.10.2023. (saksaksi)
  6. Ritter-Orden: Kaiserlich-Österreichischer Franz Joseph-orden (s. 189) Hof- und Staatshandbuch der Österreichisch-Ungarischen Monarchie. 1891. Viitattu 26.10.2023. (saksaksi)
  7. Cornell University Library: The knights of England, s. 212. Sherratt and Hughes, 1906. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.10.2023). (englanniksi)
  8. Cornell University Library: The knights of England, s. 310. Sherratt and Hughes, 1906. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.10.2023). (englanniksi)
  9. Hof- und Staatshandbuch des Großherzogtums Oldenburg: für ... 1879, s. 45. Schulze, 1879. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.10.2023). (saksaksi)
  10. Rother Adler-orden. Königlich Preussische Ordensliste, 1877, s. 33. Artikkelin verkkoversio. (saksaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]