Muhammad-pilapiirrosjupakan boikotit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Muhammad-pilapiirrosjupakassa seurasi boikotteja, kun islamilaisissa maissa alettiin pidättäytyä ostamasta tanskalaisia tuotteita.

Näkyvin ja selvin kärsijä oli tanskalais-ruotsalainen meijerikonserni Arla Foods, jolla on satojen miljoonien eurojen liikevaihto islamilaisissa maissa ja henkilökuntaa näissä maissa noin tuhat. Arlan arveltiin häviävän päivittäin yli miljoonan euron arvosta liikevaihtoa. Arlan liikevaihdosta tulee Lähi-idästä 2,6 miljardia Tanskan kruunua (348 miljoonaa euroa), mistä Saudi-Arabian osuus on 1,2 miljardia Tanskan kruunua (161 miljoonaa euroa). [1]

Tanskan maatalousviennistä 1/3 menee islamilaisiin maihin. Muita tanskalaisia elintarvikeyrityksiä ovat mm. liha-alan yritys Danish Crown.

Tanskassa esiintyi vaatimuksia, joiden mukaan Arlan tulisi rakentaa Jyllands-Postenin pilakuvien aiheuttaman loukkauksen vuoksi hyvitykseksi moskeija Tanskaan, mistä kuitenkin Arla virallisella tiedotteella sanoutui irti.

Tanskalaisen Mærsk-konsernin on Tanskassa katsottu selviytyneen ongelmasta jopa niin hyvin, että Tanskan hallituksen pitäisi ottaa oppia sen julkissuhteiden hoidosta.selvennä

Boikottikehotuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Islamilaisen kulttuurijärjestön ISESCO:n (The Islamic Educational, Scientific and Cultural Organization) verkkosivuilla tuomittiin pilakuvat ja kehotettiin sen 51 jäsenvaltiota boikotoimaan tanskalaisia tuotteita, kunnes anteeksipyyntö esitetään. Verkkosivu denmark.dk:n mukaan ISESCO:n pääsihteeri Abdul Aziz Othman al-Twaijri olisi kannustanut organisaation jäseniä boikotoimaan Tanskaa niin taloudellisesti kuin poliittisestikin, kunnes tämä esittäisi virallisen anteeksipyynnön piirroksista, jotka ovat loukanneet maailman muslimeja. [2] [3]
  • 20. tammikuuta useat islamilaiset johtajat, jotka olivat koolla Saudi-Arabiassa, kehottivat boikotoimaan tanskalaisia tuotteita.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]