Moufida Tlatli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Moufida Tlatli
Henkilötiedot
Syntynyt 1947 (ikä 71–72)
Sidi Bou Said, Tunisia
Ammatti elokuvaohjaaja ja -leikkaaja, poliitikko (mm. Tunisian väliaikaisen hallituksen kulttuuriministeri 2011)
Ohjaaja
Tunnetuimmat ohjaukset Palatsin hiljaisuus (1994)
Miesten vuodenaika (2000)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Moufida Tlatli (arab. مفيدة التلاتلي‎‎; s. 1947) on tunisialainen elokuvaohjaaja ja -leikkaaja, jota pidetään yhtenä arabimaailman ja Afrikan tärkeimmistä naispuolisista elokuvantekijöistä.[1] Hänet tunnetaan elokuvistaan Palatsin hiljaisuus (1994) ja Miesten vuodenaika (2000).[2][3][4]

Tlatli syntyi Tunisian Sidi Bou Saidissa lähellä pääkaupunkia ja eli nuoruuttaan vasta itsenäistyneessä maassa. Hän kannatti presidentti Habib Bourgibaa, joka maallisti Tunisiaa ja paransi naisten asemaa monin tavoin. Lukionsa elokuvakerhossa Tlatli näki muun muassa Bergmanin, Fellinin ja Rossellinin filmejä ja kiinnostui elokuvasta. Hän lähti Pariisiin opiskelemaan alaa (IDHEC, Institute des Hautes Etudes Cinématografiqies), mutta 1960-luvulla naispuolisia elokuvaopiskelijoita pyrittiin ohjaamaan kuvaussihteerin tai leikkaajan tehtäviin. Tlatli valmistui elokuvaleikkaajaksi 1968 ja sai paikan ORTF-televisioyhtiöstä. Vuonna 1972 hän palasi kotimaahansa Tunisiaan ja aloitti kaksi vuosikymmentä kestäneen leikkaajan uransa, jonka kuluessa hänestä tuli yksi arabimaiden arvostetuimmista alallaan. Férid Boughedir, jonka elokuva Veden poika (Halfaouine, 1995) on Tlatlin leikkaama, on kutsunut Tlatlia monen nuoren tunisialaisohjaajan ”isosiskoksi ja äidiksi”.[1]

Vuonna 1994 valmistui Tlatlin esikoisohjaus Palatsin hiljaisuus, joka perustuu väljästi hänen äitinsä elämäntarinaan. Se toi hänelle Cannesissa esikoisohjaajien Kultainen kamera -palkinnon. Se palkittiin myös Bafta-gaalassa sekä Toronton ja Istanbulin elokuvajuhlilla. Vuoden 2000 elokuva Miesten vuodenaika perustuu Tlatlin yhdessä Nouri Bouzidin kanssa tekemään käsikirjoitukseen ja kertoo pääkaupungissa Tunisissa työssä olevien miesten aviovaimoista, jotka alkavat haluta syrjäiseltä saarelta miestensä mukaan pääkaupunkiin.[1] Se voitti muun muassa pääpalkinnon (Institut du Monde Arabe Grand Prix) Pariisin arabielokuvien biennalessa 2000. Tlatlin kolmas ohjaustyö on vuoden 2004 Nadia et Sarra.[1]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leikkaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Omar Gatlato (1977)
  • Nahla (1979)
  • Aziza (1980)
  • Traversées (1983)
  • El-haimoune (Wanderers of the Desert; 1984)
  • Caméra arabe (dokumentti; 1987)
  • Sama (1988)
  • Veden poika (Halfawin, asfur al-sath; Halfaouine – l’enfant des terrasses; 1990)
  • Samt el qusur (1994)
  • H'Biba M'Sika (1994)

Käsikirjoittajana ja ohjaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tlatli, Moufida (1947–), Biographical Encyclopedia of the Modern Middle East and North Africa. Thomson Gale 2008. Vaatii HighBeam-tilauksen. Viitattu 20.12.2015.
  2. Moufida Tlatli Elonetissä
  3. Moufida Tlatli African Film Festival New York, africanfilmny.org. Viitattu 7.3.2019. (englanniksi)
  4. Moufida Tlatli Cannesin elokuvajuhlat, festival-cannes.com. Viitattu 8.3.2019. (englanniksi)