Mottitalkoot
Mottitalkoot oli jatkosodan aikana talkootyönä toteutettu vapaaehtoinen polttopuunkorjuukampanja. Nimi tulee puun tilavuusyksiköstä motista. Toistuvien mottitalkoiden alkusysäyksenä olivat laskiaistiistaina 1942 järjestetyt laskiaistalkoot. Niiden tarkoituksena oli helpottaa esimerkiksi invalidien, sotaleskien ja muiden "vähäväkisten" talouksien sotaoloissa kokemaa polttopuupulaa. Mottitalkoista tuli tunnetuimpia jatkosodan kuluessa järjestetyistä talkookampanjoista.[1]
Syksyllä 1942 käynnistettiin ensimmäinen Suurtalkoot ry:n organisoima mottitalkoovuosi tunnuksella "Motti mieheen". Ensimmäisten näin organisoitujen talkoiden tulos oli kotirintaman osalta 1 047 844 pinokuutiometriä ja rintamalla hakatut motit mukaan laskien 1,2 miljoonaa pinokuutiometriä. Talkoiden rinnalle tuli vuonna 1943 myös hakkuuvelvoite "kansanhakkuiden" nimellä.[2]
Suorituksesta mottitalkoissa sai todistuksen ja tietyn mottimäärän saavuttamisesta vastaavan mottikirvesmerkin. Merkkejä oli eritasoisia: rautakirveeseen oikeutti jo yksi motti, hopeakirves edellytti neljän ja kultakirves 16:n motin hakkaamista. Talkoiden aikana 160 osallistujaa hakkasi mestarikirveeseen oikeuttaneet vähintään sata mottia.[3] Vuonna 1943 kauhajokinen Lauri Ranta hakkasi ennätysmäärän 618 mottia alle kahdessa kuukaudessa.[4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jatkosodan pikkujättiläinen
- Lindroos, Heikki 2005: Mottitaistelua puusta. Jatkosodan pikkujättiläinen s. 547-554
- Lindroos, Heikki: Puuta mottiin: puuhuoltoa sodan varjossa 1939-1947. Rauma (painopaikka): H.Lindroos (omakustanne), 1993. ISBN 952-90-4502-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jatkosodan pikkujättiläinen 2005, 461
- ↑ Lindroos 2005, 552
- ↑ Lindroos 2005, 553
- ↑ 618 talkomått under två månader. Syd-Österbotten, 24.7.1943. Artikkeli Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. (ruotsiksi)
- ↑ Mottitalkoissa Kauhajoella ennätysmäärän hakannut Lauri Ranta vaimonsa kanssa finna.fi. Viitattu 18.2.2022.