Montenegron bosniakit ja muslimit
| Montenegron bosniakit ja muslimit | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku |
53 605 bosniakkia 20 537 muslimia (vuonna 2011) |
||||||||||||||||||||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||||||||||||||||||||
| Kielet | bosnia | ||||||||||||||||||||||||
| Uskonnot | islam | ||||||||||||||||||||||||
Montenegron bosniakit ja muslimit ovat Montenegrossa pääasiassa Sandžakin alueella maan pohjoisosissa asuvia bosniakkeja ja muslimeja. Bosniakit ovat uskonnoltaan pääasiassa muslimeja ja he puhuvat serbokroatiaa. Vuoden 2011 tietojen mukaan Montenegrossa oli 53 605 bosniakkia ja 20 537 muslimia[1]. Bosniakkien ja muslimien eri nimitykset johtuvat lähinnä eri mielipiteistä yhteisestä nimityksestä saman yhteisön sisällä.
Asuinalueet ja lukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Montenegron bosniakit ja muslimit asuvat pääasiassa Sandžakin alueella, joka jakautuu Montenegron ja Serbian puoleisiin osiin. Myös rajan toisella puolella Serbiassa asuu bosniakkeja ja muslimeja. Montenegrossa suurin keskittymä heitä asuu Bijelo Poljen kunnassa, jossa heitä oli vuonna 1991 yhteensä 22 977, eli 41,6 % väestöstä. Etnisen enemmistön bosniakit muodostavat samana vuonna Rožajessa (19 983, 86,9 %) ja Plavissa (11 199, 58,1 %). Heitä on merkittävä määrä myös Beranessa (11 769, 30,3 %) ja Pljevljassa (6 964, 17,6 %). Bosniakkeja ja muslimeja löytyy myös jonkin verran Montenegron eteläosista, esimerkiksi Podgoricasta (7 622, 5,1 %) ja Barista (5 136, 13,77 %).[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Montenegron bosniakit ja muslimit ovat niiden slaavien jälkeläisiä, jotka omaksuivat islaminuskon pitkän Ottomaanien valtakauden aikana. Islamin uskoon kääntyminen oli tavallisempaa tasangoilla, kuin vaikeapääsyisessä vuoristossa. Niinpä esimerkiksi montenegrolaiset säilyttivät ortodoksisen uskonsa Sandžakin alueen slaavien kääntyessä. Montenegron vallan alle bosniakkeja ja muslimeja joutui ensin Turkin vastaisen sodan seurauksena 1870-luvulla ja myöhemmin Balkanin sodan seurauksena vuonna 1912. Montenegron laajentuessa bosniakkien asuinalueille monet heistä muuttivat nykyisen Turkin alueelle. Monilla historiallisilla bosniakkialueilla, kuten Podgoricassa heidän määränsä väheni tuntuvasti kun taas jotkut alueet, kuten Nikšić ja Kolašin, tyhjentyivät lähes kokonaan. Pois muuttaneiden tilalle muutti ortodokseja. Muuttoaalto jatkui senkin jälkeen, kun Montenegro oli liittynyt Jugoslavian kuningaskuntaan ja kun maassa tulivat myöhemmin valtaan kommunistit.[2]
1990-luvulla Montenegron bosniakkeihin ja muslimeihin vaikutti voimakkaasti serbinationalismi ja sota Bosnia-Hertsegovinassa. Serbien puolisotilaalliset joukot yrittivät tyhjentää etenkin Bosnian raja-alueita muslimeista eristääkseen Sandžakin muslimit bosnialaisista. Vuosina 1992 ja 1993 sattui useita väkivallantekoja bosniakkeja vastaan Montenegron alueella.[3] Väkivallasta huolimatta Montenegron bosniakit ja muslimit eivät juurikaan tukeneet separatistisia poliittisia muslimiliikkeitä, kuten he tekivät Serbian puolella. Tämä siitäkin huolimatta, että tärkein näistä (Stranka demokratske akcije) perustettiin Montenegron puolella. Montenegrossa bosniakkeja ja muslimeja alettiin myös kohdella paremmin kun maa alkoi erottaa itseään Slobodan Miloševićin Serbiasta, johon se vielä tuolloin kuului.[4] Nykyisin bosniakit ja muslimit ovat kuitenkin aliedustettuina julkisessa elämässä, kuten poliisivoimissa. He ovat köyhempiä kuin maan muut asukkaat, mikä koskee myös Sandžakin aluetta kokonaisuutena. Vuonna 2007 Montenegron valtio sopi useita oikeusjuttuja, joita olivat nostaneet 1990-luvun alun väkivaltaisuuksissa kuolleet.[5]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monet bosniakki− ja muslimiälymystöön kuuluvat ovat tulleet tunnetuiksi Montenegrossa. Heihin kuuluvat muun muassa kirjailija Husein Bašić, historioitsija Šerbo Rastoder ja journalisti Esad Kočan. Bosniakkien ja muslimien kulttuuria Montenegrossa tutkimaan ja vaalimaan on perustettu Almanah-niminen järjestö, joka julkaisee samannimistä lehteä.[6]
Identiteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Montenegron alueen bosniakkien ja muslimien identiteetistä on kiistelty yhteisön sisällä. Jugoslavian alueen islaminuskoisia slaaveja kutsuttiin pitkään yksinkertaisesti muslimeiksi. Bosniakki-termi tuli laajaan käyttöön vasta 1990-luvulla ja sen käyttö keksittiin Bosniassa. Montenegrossa termin käyttö jakoi paikalliset muslimit, sillä sitä on pidetty keinotekoisena nimityksenä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Florian Bieber: Montenegro in Transition - Problems of Identity and Statehood. Nomos Verlagsgesellschaft Baden-Baden, 2003. ISBN 3-8329-0072-1. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Popis stanovništva, domaćinstava i stanova u Crnoj Gori 2011. godine Zavod Za Statistiku. Viitattu 19.4.2012. (serbokroaatiksi), (englanniksi)
- ↑ a b Bieber 2003, s. 161
- ↑ Bieber 2003, s. 163
- ↑ Bieber 2003, s. 165
- ↑ Bosniaks Minority Rights Group International. Viitattu 4.3.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Bieber 2003, s. 168