Molossus (koira)
| Molossus | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Kreikka |
| Määrä | kuollut sukupuuttoon |
| Rodun syntyaika | 300–400 eaa. |
| Alkuperäinen käyttö | vahtikoira |
| Muita nimityksiä | Molossan, Molossian Hound, Molosscicus, Molosser |
| FCI-luokitus | ei FCI-rotu |
Molossus (kreik. Μολοσσός, Molossós) on sukupuuttoon kuollut kreikkalainen koirarotu. Sitä pidetään useimpien eurooppalaisten mastiffien kantarotuna.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
_Hof-Hond._Molossus._M%C3%A2tin._(titel_op_object),_RP-T-BR-2017-1-1-47.jpg)
Vaikka usein molossusta pidetään mastiffien prototyyppinä, osa asiantuntijoista kiistää tämän. Heidän mukaansa se olisi sen sijaan ollut pystykorvainen, hoikkarakenteinen, pitkäraajainen ja ketterä susimainen metsästyskoira, väriltään joko fawn tai liuskeenvärinen. Desmond Morriksen mukaan nämä ristiriidat johtuisivat siitä, että molosseilla oli useita erityyppisiä koiria yhden ainoan "molossien koiran" sijaan. Hän pitää tästä hyvänä esimerkkinä Aleksanteri Suuren erityisen kookkaita koiria 300-luvulta eaa.[1] David Hancockin mukaan muinaisen Kreikan molossikoirat olivat yleensä paimenkoiria, useimmiten valkoisia ja toisinaan karkea- tai pörrökarvaisia.[2]
-
Mastiffimainen molossus -
Metsästyskoiramainen molossus -
Sekä mastiffimaisia että metsästyskoiria
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rodulla oli raivoisa ja aggressiivinen maine. 1. vuosisadalla eaa. roomalainen runoilija ja filosofi Lucretius kuvaili sitä vihaiseksi ja raivokkaaksi, ja tämä mielikuva säilyi vuosisatojen ajan.[1]
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotu sai nimensä Luoteis-Kreikan vuoristoalueella 100–400-luvuilla eaa. eläneeltä molossi-heimolta. Jonkinlainen kookas vahtikoira tuotiin idästä Kreikkaan, missä se päätyi molossien käsiin. Se oli lähinnä vahtikoira, mutta sitä käytettiin myös muihin tehtäviin.[1] Kynologi Otto Keller uskoo molossuksen polveutuneen tiibetinmastiffista, minkä kautta se on liitetty myös tiibetiläiseen suteen ja tanskandoggiin.[2]
Vaikutus nykyisiin rotuihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suosituimman teorian mukaan molossus oli mastiffien varhainen kantamuoto. Se olisi kulkeutunut Kreikasta Roomaan, missä sitä käytettiin armeijan vahtikoirana, ja se levisi roomalaisten sotilaiden mukana eri puolille Eurooppaa. Näin olisivat saaneet alkunsa suurin osa raskasrakenteisista eurooppalaisista roduista.[1]
Aleksanteri Suuri, jonka äiti oli molossiprinsessa, tapasi matkoillaan itään erityisen kookkaita koiria, joihin hän mieltyi niin paljon että vei osan niistä kotiseudulleen. Mahdollisesti juuri hänen omistamistaan koirista kehittyivät myöhäisemmät mastiffirodut. [1]