Molnija (lennokki)
| Molnija Молния |
|
|---|---|
 Molnija-2 -lennokki 17. maaliskuuta 2025. |
|
| Tyyppi | FPV-hyökkäyslennokki (’kamikazedrooni’) |
| Alkuperämaa |  Venäjä |
| Tila | operatiivisessa käytössä |
| Pääkäyttäjät | Venäjän asevoimat |
| Valmistusvuodet | 2024– |
Molnija (ven. Молния; suom. ’Salama’) on venäläinen sotilaallinen, sähkömoottorilla varustettu FPV-hyökkäyslennokki, jota Venäjä on käyttänyt Ukrainaan suuntautuneessa hyökkäyssodassaan.[1][2][3]
Lennokki on ensisijaisesti FPV-hyökkäyslennokki (’first-person view kamikazedrooni’), mutta soveltuu kameralaitteistonsa vuoksi myös tiedusteluun.[4] Sitä on käytetty myös pienemmän droonin emoaluksena[5][3] ja mesh-modeemilla varustettuna lennokki voi toimia muiden FPV-droonien tietoliikenteen tukiasemana.[6] Lennokin ohjaus voidaan toteuttaa radio-ohjauksen ohella häiriösietoisesti valokuidulla noin 50 kilometrin etäisyydelle saakka,[7][3] tai esimerkiksi Starlink-yhteydellä.[8] Lennokin yksinkertaisen rakenteen vuoksi sen varustusta voidaan muuttaa paikan päällä rintama-alueen tarpeiden mukaan.[3]
Lennokista on kaksi perusmallia: yhdellä sähkömoottorilla varustettu Molnija-1 -lennokki (Молния-1) ja kaksimottorinen Molnija-2 (Молния-1). Molemmissa FPV-lennnokkimalleissa on alumiiniputkirunko ja muovinen kuorirakenne, paikoin voi olla käytetty myös vaneria.[9][1] Molempia Molnija-lennokkimalleja on käytetty esimerkiksi marraskuussa 2024 Harkovaan kohdistuneissa ilmaiskuissa tai Kurskin alueella,[10][2][9] mutta lennokit on esitelty ja otettu käyttöön jo aiemmin. Molemmat lennokkimallit ovat edullisia, Molnija-2 maksaa perusmuodossaan alle 5 000 dollaria ja Molnija-1 on tätä edullisempi.[1]
Huhtikuussa 2026 Ukrainan laivasto iski Neptun-ohjuksilla venäläiseen Molnija-lennokkeja suunnittelevaan, tuottavaan ja testaavaan Atlant Aero -tehtaaseen Rostovin alueen Taganrogissa. Tarkoituksena oli vähentää hyökkääjävaltion UAV-tuotantoa ja näin pienentää esimerkiksi siviiliväestöön kohdistuvien venäläisten ilmaiskujen määrää. Tiloissa oli Ukrainan arvion mukaan myös kookkaamman Orion-hyökkäyslennokin osavalmistusta.[11]
Tekniset tiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Molnija-1
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähde: [1]
Yleiset ominaisuudet
- Kärkiväli: 1,2 m
- Lentopaino: 10 kg
- Hyötykuorma: 3−5 kg
Suoritusarvot
- Matkalentonopeus: 80 km/h
- Toimintasäde: 30 km
- Lentoaika: 40 min
Molnija-2
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähde: [1]
Yleiset ominaisuudet
- Kärkiväli: 1,5 m
- Lentopaino: 10 kg
- Hyötykuorma: 6 kg
Suoritusarvot
- Matkalentonopeus: 80 km/h
- Toimintasäde: 60 km
- Lentoaika: 40 min
Molnija-1 laukaisualustallaan (26. heinäkuuta 2024).
Molnija-2 (4. helmikuuta 2025).
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sting (drooni), torjuntadrooni
- Uškuinik KVN
- Zala Lancet
- Zala Italmas
- HESA Shahed-136
- Gerbera
- Orlan-10
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 БПЛА «Молния»: что известно о новом ударном дроне RBK yhtymä (RosBisnesKonsalting), rbc.ru. 24.10.2025. Viitattu 12.2.2026. (venäjäksi)
- 1 2 Jelyzaveta Menšykova & Larysa Hovyna (Єлизавета Меньшикова & Лариса Говина): БпЛА "Молнія", який 12 листопада РФ уперше застосувала по Харкову: чому його складно виявити і збити suspilne.media. 14.11.2024. Viitattu 12.2.2026. (ukrainaksi)
- 1 2 3 4 Iryna Lutsak: Cheap but dangerous: how Russia's plywood Molniya drone has become a big problem for Ukraine's defence forces pravda.com.ua. 15.1.2026. Viitattu 24.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Chloe Anderson: Russia Deploys Molniya-2 Strike-Reconnaisance Drones in Ukraine defensefeeds.com. 22.2.2025. Viitattu 12.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Why Do russians Mount an FPV Drone on the Molniya-2 Strike UAV? defence-ua.com. 6.6.2025. Viitattu 12.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Mesh Network Vulnerability for "Geran" Drones Revealed After Starlink Shutdown www1.ru. 10.2.2026. Viitattu 12.2.2026. (englanniksi)
- ↑ russia's Fiber-Tethered Molniya Drone Becomes Harder to Jam, but at the Cost of Range and Payload defence-ua.com. 14.9.2025. Viitattu 12.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Martin Rosenkranz: Russische Aufklärungsdrohne läuft mit Windows 11 und Starlink militaeraktuell.at. 23.12.2025. Viitattu 10.2.2026. (saksaksi)
- 1 2 Минобороны показало работу новейшего БПЛА "Молния-2" в Курской области tass.ru. 19.11.2024. Viitattu 12.2.2026. (venäjäksi)
- ↑ Kostjantyn Dovhan (Костянтин Довгань): Несуть смерть для цивільних: чим небезпечні нові російські дрони "Молнія" та як їм протидіяти 24tv.ua. 30.1.2025. Viitattu 12.2.2026. (ukrainaksi)
- ↑ Stanislav Pohorilov: Ukrainian Navy strikes Molniya and Orion drone production plant in Russia's Taganrog with Neptun missiles pravda.com.ua. 19.4.2026. Viitattu 22.4.2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Molnija (lennokki) Wikimedia Commonsissa
