Mittaustukialus Prisma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mittaustukialus Prisma Suomenlinnan laiturissa.

Mittaustukialus Prisma on Rauma-Repola Oy:n Savonlinnan telakalla vuonna 1978 rakennettu merenmittaajien tukialus. Se valmistui Merenkulkuhallituksen, myöh. Merenkulkulaitos käyttöön.

Kookas uudisrakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitoiltaan Prisma on 60 × 13 × 3 metriä. Se on suurin koskaan Saimaan kanavan kautta merelle siirretty alus: kaikista suluista piti poistaa siirron ajaksi johteet ja silti alus mahtui vain juuri ja juuri.

Teknisiä tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus suunniteltiin tukialus Kallan pohjalta, tosin se on yli kaksisataa tonnia suurempi ja varustettu jo alun alkaen kuljetuskoneistolla; aluksessa oli kaksi kansiperämoottoria ja keskilaivassa läpikulkeva Aquamaster-ruoripotkuri. Kansiperämoottorit oli sijoitettu aluksen perässä olevaan suorakaiteen muotoiseen syvennykseen; aluksen konehuone oli sijoitettu aivan perään, minkä merkkinä aluksen savupiippu on aivan kansirakenteiden takareunassa. Koneisto on dieselsähköinen ja teho 630 hevosvoimaa. Kaikki kolme vetolaitetta kääntyvät 360 astetta ja voidaan tarvittaessa nostaa ylös, jolloin syväys pienenee kahteen metriin, normaalisti se on noin kolme. Koneiston avulla alus pystyy tarvittaessa liikkumaan kaikkiin suuntiin, jopa vinottain tai suoraan poikittain. Matkanopeus on 7,5 solmua.

Aluksen keulakannella on kuuden tonnin nosturi, jolla mittausveneiden moottorit ja muut raskaat kappaleet voidaan siirtää korjaamoon. Nosturin lähellä on kansipaikat kolmelle apuveneelle. Siltakannen katolla on helikopterikenttä. Aluksessa on, kuten kaikissa nykyaikaisissa valtion työaluksissa, biologinen vedenpuhdistamo. Aluksen viemäri- ja vesijohtojärjestelmä voidaan tarvittaessa yhdistää kunnalliseen verkostoon. Aluksessa on majoitustilat yli 50 miehelle, piirustussali 12 piirtäjälle, sauna, korjaamotilat ja muu tarpeellinen. Alus on lämpöeristetty myös talvikäyttöön sopivaksi.

Alukseen liittyi vakiomittauslaivue eli seitsemän kymmenmetristä mittausvenettä ja 4–5 apuvenettä. Merenmittausvarustukseen kuuluivat työntö- ja vaijeriharat.

Käyttöongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prisman koneteho on kovalla kelillä hiukan rajallinen, joten tarvittaessa alusta hinataan mittausveneillä. Alus itse ei tee mittauksia kuin poikkeustapauksissa, vaan mittauksen tekevät mittausveneet ja aineisto työstetään tukialuksella.

Mittaustyön arkipäivää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prisman työkenttä käsitti aluksi merialueen Helsingistä itään aina rajalle asti; sittemmin se on työskennellyt myös lännempänä, aina Ahvenanmerellä asti.

Aluksesta saatuja kokemuksia käytettiin hyväksi, kun rakennettiin nimenomaan sisävesien mittaukseen tarkoitetut tukialukset Linssi ja Sesta.

Loppuajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmen puolimailla alus poistettiin vanhentuneena ja tarpeettomana merenmittauskäytöstä.

Mittauskäytön loputtua Prisma toimi pitkään Merisotakoululla kadettien majoitustilana koulun asuntolan remontin ajan. Kesällä 2011 alus on Aurajoen rannassa Turussa odottamassa tulevaa myyntiään.

Vuonna 2013 Prisma myytiin kaupalliselle merirosvouksen vastaiselle yhtiölle ja poistui Suomesta [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laiva 3/2013, s. 7–8: "Merivoimat myy ja romuttaa aluksiaan"