Mittarilento

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuva lentokoneen ohjaamosta. Mittarilentoon käytettävät mittarit ovat ohjaustaulussa vasemmalla puolella.

Mittarilento (engl. instrument flight rules flight eli IFR(-lento)) on lentoliikennettä laitteiden avulla, ilman lentäjän ikkunasta tekemiä suoria omakohtaisia näköhavaintoja. Mittarilentoa tarvitaan erityisesti silloin, kun pilvet, sumu tai sade estävät näön varassa tehtävät lennot.[1]

Suurin osa aikataulunmukaisesta lentoliikenteestä on mittarilentosääntöjen mukaista lentoa, ja näkölentoa harjoitetaan lähinnä pienilmailussa. Näkölento oli kuitenkin yleistä myös kaupallisessa liikenteessä 1960-luvulle saakka. Mittarilentosäännöt ovat lentoliikennesääntöjä, jotka perustuvat suunnistamiseen ensisijaisesti koneen laitteiden varassa. On siis virheellistä sanoa, että mittarilentoa tarvittaisiin vain huonossa säässä tai pimeässä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. IFR-osio. Pilot Training Malmi. Web Archive 2007.
Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.