Mitä kummaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitä kummaa: Opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon
Kirjailija Hanna Matilainen
Kansitaiteilija Jussi Jääskeläinen
Kieli suomi
Genre kirjallisuudentutkimus
Kustantaja Avain
Julkaistu 2014
Ulkoasu nidottu
Sivumäärä 191
ISBN 978-952-304-024-3
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Mitä kummaa: Opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon on Hanna Matilaisen vuonna 2014 ilmestynyt kirja, joka on johdanto suomalaiseen tieteis- ja fantasiakirjallisuuteen ja sen harrastamiseen eli fandomiin Suomessa. Esipuheessa tekijä kirjoittaa, että teoksen kirjoittajanimenä voisi olla myös ”Hanna Matilainen ja fandom”, koska kirjan kirjoittamiseen on saatu paljon apua muilta.[1]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teos esittelee tiiviisti tieteis-, fantasia- ja kauhukirjallisuuden sekä paleofiktion, uuskumman, reaalifantasian ja URS-fiktion käsitteet.[2]

Fandom[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi esitellään suomalaiset sf-lehdet: Tampereen SF-seuran Portti, Helsingin SF-seuran Tähtivaeltaja, Turun sf-seuran Spin, Suomen Tolkien-seuran Legolas, Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajien Kosmoskynä, internet-novellilehti Usva, ruotsinkielinen verkkojulkaisu Enhörningen, Helsingin yliopiston SF-klubin Marvin sekä entiset lehdet Aikakone ja Finnzine.[2]

Fandomin eli fanikunnan seuroista esitellään myös Risingshadow-sivusto, Espoon science fiction- ja fantasiaseura Esc, Jyväskylän sf-seura 42, Oulun SF-seura Iku-Turso, tamperelainen Spektre, Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetti sekä Föreningen för underliga intressen vid Åbo Akademi. Lisäksi esitellään suomalaiset sf-palkinnot eli Atorox, Kuvastaja, Tähtivaeltaja ja Tähtifantasia. Kirjoituskilpailuista esitellään Portti-novellikilpailu sekä Suomen tieteiskirjoittajien Nova- ja Noviisi-kilpailut.[2]

Coneista ja muista tapahtumista luetellaan Finncon (Helsinki, Tampere tai Jyväskylä), Lokacon (Jyväskylä), Escon (Espoo), Åcon (Maarianhamina), Worldcon, Ropecon (Espoo), Tähtivaeltajapäivä (Helsinki), Tamfan (Tampere), Eurocon, Baltcon, Turconen (Turku), Suomenlinnan kesäretki (Helsinki), Huviretki tienpientareelle (Tampere) ja mafiat eli paikalliset sf-kokoontumiset. Lisäksi mainitaan muun muassa pyyhepäivä, fanifiktio ja filkit.[2]

Kustantamot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjassa esitellään muutamia muutamia kustantamoita, jotka julkaisevat pelkästään tai painotetusti spekulatiivista fiktiota. Mukana ovat Like ja Jalava sekä pienkustantamot Aavetaajuus, Kirjava, Kuoriaiskirjat, Osuuskumma, Turbator ja Vaskikirjat.[3]

Kustantamojen edustajien haastatteluissa kotimaisen spekulatiivisen fiktio nähdään hyvänä ja nousujohteisena. Liken Nora Varjama ennustaa erilaisen kokeilevuuden ennustetaan nousevan kiinteäksi osaksi suomalaista kaunokirjallisuutta.[4] Alan pahimmaksi ongelmaksi nimetään välitysketju. Isot kirjakaupat eivät ota pienkustantajien kirjoja myyntiin ja kirjastojen ostoja on vähennetty. Näin myös osa laadukkainta suomalaista tuotantoa jää kirjanostajilta huomiotta.[5]

Turbatorin Harri Kumpulaisen mukaan spekulatiivinen fiktio tarjoaa kirjoittajille hyvät mahdollisuudet oman ajan tutkimiseen – etäännyttämällä voi tehokkaasti käsitellä raskasta ja mielipiteitä jakavaa aihetta. Kumpulaisen mukaan paras spekulatiivinen fiktio käsittelee aina ihmistä ja ihmisen ongelmia vaikka viekin tarinan avaruuteen tai toiseen maailmaan. Kumpulaisen mukaan fantasian lajityyppi sotketaan usein satuun, aidossa fantasiassa on tarttumapinta todellisuuteen.[5]

Kirjailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailijahakemistoon on valittu etenkin uusia tekijöitä. Mukana on myös muutamia sarjakuvataiteilijoita ja roolipelintekijöitä.[6]

Vanhemmista kirjailijoista esitellään Erkki Ahonen, T. A. Engström, H. R. Halli, Osmo Ilmari, A. E. Ingman, Tove Jansson, Aino Kallas, Leena Krohn, Björn Kurtén, Arvid Lydecken, Outsider, Arto Paasilinna, Juhani Peltonen ja Zachris Topelius.

1980-luvun kirjailijoista esitellään Asko Martinheimo, Kari Nenonen, Heikki Oja, Jukka Pakkanen, Oskar Reponen, Kimmo Saneri ja Markku Turunen. 1990-luvulla aloittaneista kirjailijoista esitellään Staffan Bruun, Anu Holopainen, Boris Hurtta, Viivi Hyvönen, Risto Isomäki, S. Albert Kivinen, Kimmo Lehtonen, Ilkka Remes, Tuula Rotko, Johanna Sinisalo, Timo Surkka, Ritva Toivola, Vuokko Tolonen, Jyrki Vainonen, Maarit Verronen sekä Taru Väyrynen ja Tarmo Väyrynen.

2000-vuosikymmenellä aloittaneita kirjailijoita ovat Tuulia Aho, Anssi Asunta, Ilkka Auer, Siiri Enoranta, Antti Eronen, Pekka Halonen, Marko Hautala, Petri Hiltunen, Annina Holmberg, Päivi Honkapää, Pasi Ilmari Jääskeläinen, Tomi Kontio, Juha-Pekka Koskinen, Petri Laine, Anne Leinonen, J. Pekka Mäkelä, Tuula T. Matintupa, Tero Niemi ja Anne Salminen, Anni Nupponen, Timo Parvela, Sari Peltoniemi, Mike Pohjola, Tiina Raevaara, Juha Ruusuvuori, Petri Salin, M. G. Soikkeli, Heimo Susi, Mila Teräs, Ulla Viertola, Seita Vuorela, Ville Vuorela ja Helena Waris.

2010-luvun kirjailijoista mukana ovat Katri Alatalo, Samuli Antila, Magdalena Hai, Petteri Hannila, Saara Henriksson, Janos Honkonen, Emmi Itäranta, Juha Jyrkäs, Jenny Kangasvuo, Anneli Kanto, Jussi Katajala, Erkki Kauhanen, Siri Kolu, Jukka Laajarinne, J. S. Meresmaa, Laura Lähteenmäki, Heikki Nevala, Juri Nummelin, Hannu Rajaniemi, Elina Rouhiainen, Annukka Salama, Jan Salminen, Tuomas Saloranta, Salla Simukka, Shimo Suntila, Hannele Mikaela Taivassalo, Essi Tammimaa, Jarkko Tontti, Maria Turtschaninoff ja Mia Vänskä.

Merkittävistä alan toimittajista ja tutkijoista esitellään Jukka Halme, Juhani Hinkkanen, Irma Hirsjärvi, Jyrki Ijäs, Toni Jerrman, Jari Koponen, Raimo Nikkonen, Leena Peltonen, Markku Sadelehto ja Vesa Sisättö.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matilainen 2014, s. 12.
  2. a b c d Matilainen 2014, sisällysluettelo, s. 5–10.
  3. Matilainen 2014, s. 59.
  4. Matilainen 2014, s. 65.
  5. a b Matilainen 2014, s. 68.
  6. Matilainen 2014, s. 109.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.