Mirzə Şəfi Vazeh
Mirzə Şəfi Vazeh (1796 Gəncə – 28. marraskuuta 1852 Tbilisi) oli azerbaidžanilainen runoilija, kansanvalistaja ja opettaja.[1]
Mirzə Şəfi, kirjailijanimeltään Vazeh,[1] syntyi kaanin hoviarkkitehdin perheeseen. Hän sai uskonnollisen koulutuksen madrasassa, opiskeli persialaista ja arabialaista kirjallisuutta sekä opetti kalligrafiaa Gəncəssä. Yksi hänen oppilaistaan oli tuleva kirjailija Mirzə Fətəli Axundov.[2]
Vuonna 1840 Vazeh muutti Tbilisiin,[2] jossa hän työskenteli azerin ja persian kielen opettajana.[1] Tbilisissä hän perusti ”Viisaiden kerho” -nimisen kirjallisuussalongin ja tutustui venäläisiin, georgialaisiin ja azerbaidžanilaisiin kirjailijoihin, filosofeihin ja valistusmiehiin sekä saksalaiseen kirjailijaan ja orientalistiin Friedrich von Bodenstedtiin.[2]
Vazeh on perinteisen azerbaidžanilaisen ja persialaisen runouden edustaja. Hänen tuotantonsa käsittää romanttista rakkauslyriikkaa sekä feodaaliyhteiskuntaa ja uskonnollista ahdasmielisyyttä arvostelevia satiirisia runoja. Hän laati myös azerirunouden antologian ja azerbaidžanilais-venäläisen sanakirjan.[3]
Friedrich Bodenstedt julkaisi Vazehin runoja kirjassaan Tausend und ein Tag im Orient (”Tuhat ja yksi päivää itämailla”, 1849) ja kokoelmassa Lieder des Mirza Schaffy (”Mirzə Şəfin lauluja”). Teokset herättivät laajaa huomiota ja ne käännettiin useille Euroopan kielille. Myöhemmin Bodenstedt väitti kirjoittaneensa runot itse.[2] Todellisuudessa Bodenstedtin kirjat käsittävät Vazehin sekä muiden azerbaidžanilaisten ja persialaisten runoilijoiden käännöksiä.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 4, s. 232. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1971.
- ↑ a b c d Strana ognei Azerbaidžan: Vidnyje azerbaidžantsy (pdf) files.preslib.az. Viitattu 5.3.2011. (venäjäksi)
- ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 4, s. 232–233. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1971.
- ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 3, s. 453. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1970.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kratkaja literaturnaja entsiklopedija (venäjäksi)
| ||||||||||||||||||
