Mirditëkapina

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mirditëkapina
Kartta Pohjois-Albanian heimoista vuodelta 1918, mirdite-heimon alue osapuilleen kartan keskivaiheilla.
Kartta Pohjois-Albanian heimoista vuodelta 1918, mirdite-heimon alue osapuilleen kartan keskivaiheilla.
Päivämäärä:

1921

Paikka:

Pohjois-Albania

Lopputulos:

Kapina kukistettiin.

Osapuolet

Kapinalliset

Albania Albanian hallitus

Mirditëkapina oli albanialaiseen uskonnoltaan katolilaiseen mirdite-heimoon kuuluneen Gjon Marka Gjonin johtama kapina Albaniassa vuonna 1921. Jugoslavian kuningaskunta tuki kapinaa rahallisesti. Kapina kukistettiin kuitenkin Albanian hallituksen taholta nopeasti.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prenk Bib Doda (1860-1919), jonka murha vaikutti kapinan syntymiseen.

Kapina lähti liikkeelle Mirditën alueen heimojen sisäisistä kiistoista ja Albanian hallituksen löysästä otteesta vallassa maan pohjoisosissa. Mirditën heimopäällikkö Prenk Bib Doda kuoli vuonna 1920 verikostoon liittyneessä väijytyksessä. Hänellä ei ollut omaa poikaa ja siten perillistä. Gjon Marka Gjonia pidettiin hänen todennäköisenä perijänään, mutta Doda ei antanutkaan tälle mitään kuoltuaan vaan oli määrännyt omaisuutensa jaettavan kaikille seudun asukkaille. Albanian hallitus, joka pyrki saamaan paremman otteen Pohjois-Albaniasta oli tietämätön näistä seikoista. Hallitus yritti taata alueen uskollisuuden tarjoamalla virkaa hallinnossa Marka Gjonille. Hän halusi kuitenkin enemmän kuolleen Dodan asemaa alueen päällikkönä ja tämän toteuttaakseen hän lähti vuonna 1921 Prizreniin Jugoslaviaan hakemaan tukea sieltä.[1]

Kapina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mirditan tasavallan postimerkki.

Saatuaan rahaa Jugoslavialta Gjoni palasi Mirditëen ja alkoi kerätä kannatusta. Se ei ollut kovin vaikeaa, sillä Albaniassa oli juuri aloitettu toimet koko maan verottamisesta, kun Mirditëssä ei ollut koskaan maksettu veroja. Jugoslavia jatkoi lisäksi Gjonin tukemista lähettäen tälle aseita ja julistaen Mirditën tasavallan itsenäiseksi.[1] Gjoni syytti Albanian hallitusta muslimeiksi ja käytti alueen katolilaisuutta näin hyväkseen. Kerättyään kokoon noin kaksituhatta miestä, joista harva oli lopulta itse Mirditën alueelta, Gjoni aloitti hyökkäykset hallituksen joukkoja vastaan. Hän sai haltuunsa Oroshin alueen suostuteltuaan sen Bajarakin puolelleen. hallituksen joukkojen vastaisku kukisti kuitenkin kapinan muutamassa päivässä ja heidän onnistui vallata myös Orosh. Gjoni pakotettiin pakenemaan rajan yli Jugoslaviaan, jossa hän kuoli vuonna 1925. Mirditën tasavalta jatkoi vielä kapinan jälkeenkin olemassaoloaan, mutta se toimi vain Jugoslavian puolella.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Miranda Vickers: The Albanians - A Modern History. I.B. Tauris Publishers, 1999. ISBN 1 86064 541 0. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vickers 1999, s. 103
  2. Vickers 1999, s. 104