Minttu (juoma)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Minttu Black Mint 35%.

Minttu on suomalainen Pernod Ricardin valmistama piparminttulikööri. Juoman kirkas väri kertoo sen erityylisestäselvennä sokerista. Mintun yhtenä ainesosana on vahva raikkaanmakuinen ja -tuoksuinen piparminttu.

Syntyvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minttu kehitettiin alun perin Chymoksella Alkon taholta tulleen idean pohjalta. Alko oli saanut näyte-erän amerikkalaista piparminttulikööriä vuonna 1986 Italiassa alan messuilla. Amerikkalaisilla oli ollut ajatus, että siitä pitää kehittää uusi, ainutlaatuinen ja eksoottinen tuote, ja siksi se piti valmistaa kaukaisena ja kylmänä pidetyssä Pohjolassa. Lisäksi amerikkalaiset halusivat, että juoma on kirkasta, ja nimessä pitää olla ryyppyä tarkoittava sana ”schnaapps”. Tuotteen vahvuuden oli oltava 100 proof, joka tarkoittaa 50 tilavuusprosenttia. Näin uusi tuote erottuisi muista markkinoilla olleista piparminttulikööreistä. Alko ei ollut kiinnostunut, mutta se tarjosi Chymokselle mahdollisuutta ruveta kehittämään suomalaiseen makuun sopivaa juomaa, joka kelpaisi myös amerikkalaisille.[1]

Amerikan valloitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi tuote kehitettiin nopeasti ja esiteltiin amerikkalaisille, jotka hyväksyivät sen. Chymoksen insinöörit olisivat halunneet pyöreän pullon, joka olisi ollut tuotannon kannalta tehokas, mutta jotakin erikoisempaa halunneen markkinointipuolen mielipide voitti: Minttu pakattiin nelikulmaiseen niin sanottuun ”parrunpätkään”. Pullon pinta muotoiltiin jäätä jäljitteleväksi, koska haluttiin antaa mielikuva kylmästä Pohjolasta. Etiketin suunnitteli Chymoksen graafikko Aimo Vuorinen.[1]

Ensimmäinen takaisku tuli ensimmäisen laivalastillisen Minttua saapuessa Yhdysvaltoihin. Osa lastista oli kirkasta kuten pitikin, mutta osa oli värjäytynyt matkalla keltaiseksi. Chymoksen saama palaute oli murskaavaa, ja yhteistyö amerikkalaisten kanssa päättyi ennen kuin se oli ehtinyt alkaakaan. Amerikkalaiset onnistuivat kuitenkin myymään kellastuneen erän – ja vieläpä korkeammalla hinnalla. Ostajille selitettiin, että keltainen oli ”vanhempaa vuosikertaa” ja siksi kalliimpaa.[1]

Kellastumisen syyksi paljastui laboratoriotutkimuksissa Lappeenrannan rautapitoinen vesi. Ongelma poistui Chymoksen siirryttyä käyttämään tislattua vettä.[1]

Euroopan markkinoilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mintun myynti suuntautui tämän jälkeen Eurooppaan verovapaille alueille sekä Saksaan ja Itävaltaan, varsinkin Alppien ympärille. Markkinointia suunnattiin erityisesti laskettelukeskuksiin. Myyntiä edisti juoman vahvuus ja se, että viinan maku ei erottunut. Leikillisesti sanottiin, että Minttu raikasti hengityksen ja sai aikaan hövelin käytöksen.[1]

Suomen markkinoilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minttu tuli Suomen markkinoille 1990-luvun alussa, ja Euroopassa saadun maineen perustella sen myynti kasvoi heti alussa nopeasti. Tämä aiheutti paineita tuotannossa, koska ”parrunpätkän” pullotuslinja oli rajallinen. Parhaina aikoina tehtiin töitä kahdessa ja jopa kolmessa vuorossa. Keskustelua käytiin myös pullon vaihtamiseksi pyöreään, mutta markkinointi ei suostunut insinöörien vaatimuksiin.[1]

Vuonna 1993 Salmiakkikoskenkorvasta tuli Mintulle kilpailija, mutta ei kuitenkaan suuri, koska kohderyhmät olivat erilaiset. Lehdet kirjoittivat paljon ongelmatilanteista, joita oli toisaalta nuorilla alkoholinkäyttäjillä ja toisaalta sydänpotilailla alkoholin ja ammoniumkloridin (salmiakin) yhteisvaikutuksista. Salmiakkikoskenkorva vedettiin pois myynnistä, ja painostusta kohdistui myös Minttuun. Alkossa kuitenkin päätettiin, että Minttua voi myydä edelleen, mutta sen alkoholiprosentti laskettiin viidestäkymmenestä neljäänkymmeneen ja hinta pidettiin ennallaan. Samassa yhteydessä myös etiketin ”schnaapps”-sana muutettiin ”liqueur”-sanaksi. Seurauksena oli, että Mintun myynti laski ja se putosi kategoriaan ”normaalit alkoholijuomat”. Myöhemmin Mintun markkinointi keskittyi Suomessakin laskettelukeskuksiin.[1]

Myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 Mintun valmistus siirtyi Pernod Ricardille, joka on kehittänyt tuoteperhettä. Myös pakkausilmettä on uudistettu siirtymällä jäähilepintaisesta pullosta sileäpintaiseen.[1]

Mintun valikoimaan kuuluu kolme eri makua: Minttu Peppermint 40- tai 50-prosenttisena, 35-prosenttinen salmiakilla maustettu Minttu Black Mint[2] ja chilillä maustettu Minttu Chili Mint 35 %.

Minttu on vakiinnuttanut asemansa myös Pohjoismaissa ja Baltiassa. Suomessa Minttu Peppermint on ollut Alkon myydyimpien tuotteiden listalla siitä asti kun tilastoa on julkaistu. Vuonna 2013 se oli 13. sijalla kategoriassa "Muut väkevät".[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Leena Kauria (toim): Meidän tehdas Chymos, Chymoksen historiikki, s. 51–53 ja 62–63 (Julk. Chymoksen perinneyhdistys ry.) ISBN 978-952-93-4571-5
  2. Minttulikööri drinkkiklubi.com. Viitattu 18.1.2017.