Milana Misic

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Milana Misic
Henkilötiedot
Koko nimi Anna-Maria Milana Mišić-Puukari (alk. Salminen o.s. Mišić)
Syntynyt23. lokakuuta 1970 (ikä 53)
Espoo
Ammatti laulaja, optikko
Vanhemmat Laila Kinnunen
Milan Mišić
Puoliso Juha-Pekka Pusa (vih. )
Muusikko
Aktiivisena 1991–
Tyylilajit iskelmä
Levy-yhtiöt EMI
Aiheesta muualla
Kotisivut

Anna-Maria Milana Mišić-Puukari (alk. Salminen,[1] o.s. Mišić; s. 23. lokakuuta 1970 Espoo) on suomalainen laulaja.[2] Hänellä on myös optikon koulutus.[3]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mišićin äiti laulaja Laila Kinnunen oli vielä naimisissa näyttelijä Ville-Veikko Salmisen kanssa alkaessaan odottaa lasta, minkä vuoksi hänen isäkseen merkittiin ensin Salminen. Myöhemmin hänen äitinsä ja jugoslavialainen (nykyisin kroatialainen) muusikko Milan ”Miso” Mišić kävivät tunnustamassa lapsen isyyden.[4][5] Mišić muutti iso­vanhempiensa luokse Hieta­lahteen kaksi­vuotiaana, kun hänen vanhempansa erosivat.[6] Samassa asunnossa asui myös kaksi Mišićin enoa.[7] Vuonna 1984 heidän vuokra-asuntonsa myytiin ja Mišić muutti iso­vanhempiensa mukana Maunulaan.[6][8]

Mišić kävi Ressun lukiota, siirtyi toisella luokalla ilta­lukioon voidaakseen työskennellä päivisin kahvilassa ja jätti kahden luokan jälkeen lukion kesken.[9] Hänen iso­isänsä kuoli tammi­kuussa 1987,[10] ja hän muutti iso­äitinsä luota vuonna 1990.[9]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Misic lähetti levy-yhtiö EMI:lle demo­nauhan 1980- ja 1990-lukujen taitteessa ja sai EMI:n tuotanto­päällikkö Pertti Niemiseltä tarjouksen levytys­sopimuksesta.[11] Ensimmäisenä singlenä julkaistiin vuonna 1991 kappaleet ”Auringon tyttö” ja ”Saa tanssii taas”, tuottajina Raine Salo ja Johnny Lee Michaels.[12] Loka­kuussa 1991 ilmestyi esikois­albumi Milana. Samaan aikaan Misic pääsi esiintymään televisiossa Levyraati-ohjelmassa.[13] Kesällä 1992 hän keikkaili muun muassa Aurinko­tyttö-kiertueella.[14]

Misicin toinen albumi Serenata julkaistiin Vesa Anttilan ja Esa Pulliaisen tuottamana keväällä 1993 ja oli debyyttilevyä iskelmällisempi. Levyn kappaleista singleä ”Kulkukissa” soitettiin paljon radiossa.[15] Jatkuva vertailu äiti Laila Kinnuseen ja painostus esittää Kinnusen lauluja aiheutti Misicille henkisiä paineita ja hän lopetti keikkailun vuoden 1993 lopulla.[16] Elo­kuussa 1994 hän alkoi opiskella Helsingin IV terveyden­huolto-oppi­laitoksessa optikko­linjalla,[17] jolta hän valmistui jouluna 1998.[18]

Vuonna 1999 Misic palasi laulun pariin tuottaja Pale Saarisen houkuttelemana. Teemaksi valittiin latino­musiikki, ja vuonna 2000 julkaistiin singlet ”Sydän saa merkin” ja ”Kuu riittää”. Viikko toisen singlen julkaisun jälkeen Laila Kinnunen kuoli, ja jo äänitetty ja vuoden 2001 alkuun julkaistavaksi suunniteltu albumi Sydän saa merkin tuntui osuvan huonoon ajan­kohtaan mutta se julkaistiin silti aiotusti.[19] Misic kävi Göte­borgissa levyttämässä singlen ”Pakko­mielle”, jota ei juurikaan soitettu radiossa. Vaihtelua tavallisempaan uraansa hän sai bilebändi Dream28:n toisena laulajana.[20]

Vuonna 2004 hän pyrki Suomen euroviisukarsintaan laulaja-lauluntekijä Petri Kaivannon kanssa tehdyllä duetolla, joka ei päässyt Suomen karsintaan. Sen sijaan kyseinen kappale L'amore impossibile pääsi Romanian kansainväliseen Kultainen Hirvi -laulukilpailuun samana kesänä. [21] [22] [23] Duon esiintyminen herätti suuren skandaalin, koska toisena kilpailuesityksenä olleen pakollisen romanialaisen kappaleen alkuperäisesittäjä Radu Ille tunkeutui lavalle kesken kaiken. [24] [25]

Neljännen albuminsa Misic julkaisi vuonna 2007. Matias Kupiaisen tuottama levy oli nimeltään Väärää rakkautta. Mukana oli myös pari Misicin omaa sanoitusta. Hän toimi Jussi Alangon ehdotuksesta esi­laulajana Laila Kinnusen lauluista tehdyllä karaokelevyllä mutta salanimellä.[26] Misic saatiin lopulta suostumaan äitinsä laulujen levyttämiseen omalla nimellään, ja maalis­kuussa 2008 levy-yhtiö Bonnier Amigo Music julkaisi näissä merkeissä Juha Tikan tuottaman albumin Laulumme. Misic esiintyi myös saman­nimisessä, Susanna Haaviston käsi­kirjoittamassa musiikki­teatteri­esityksessä, jonka ensi-ilta oli elo­kuussa 2008 Vantaalla Backaksen kartanon kesäteatterissa.[27] Vuonna 2009 julkaistiin jälleen Laila Kinnusen lauluja sisältävä albumi Valoa ikkunassa. Vuonna 2010 Misic jatkoi muilla 1960-luvun lauluilla albumillaan Jos itken, jos nauran.[28]

Misic osallistui vuonna 2011 Suomen euro­viisu­karsintaan laululla ”Sydämeni kaksi maata” ja vuonna 2013 Syksyn säveleen laululla Tiedäthän mistä mut löytää.[29] Vuonna 2014 julkaistiin albumi Linnun kokoinen.[30] Misic jatkoi musikaali­näyttelijänä näytelmissä Solistina Olavi Virta, Ihmisen ikävä toisen luo ja Tukki­joella.[31]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Milana Misicin diskografia
Studioalbumit
  • Milana  (1991)
  • Serenata  (1993)
  • Sydän saa merkin  (2001)
  • Väärää rakkautta  (2007)
  • Jos itken, jos nauran  (2010)
  • Linnun kokoinen  (2016)

[32]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mišić oli naimisissa Vesa Puukarin kanssa. He hakivat avi­oeroa loppu­vuonna 2014.[33] Mišić kihlautui tammi­kuussa 2020 loma­matkalla Dubaissa mies­ystävänsä Juhan kanssa[34] ja he asuvat nyt (alkuvuosi 2023) avoliitossa Kirkkonummella.[35] Mennessään naimisiin Puukarin kanssa Mišić poistatti ensimmäisen etunimensä "Laila" nimestään kokonaan. Sitä ennen Mišićin etunimet olivat olleet Laila Anna-Maria Milana .

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Himberg, Petra: Kansa­kunnan perillinen Milana Misic Yle Elävä arkisto. 29.9.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 29.9.2010.
  2. ↑ Latva, Tony & Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista viihde­taiteilijaa, s. 11. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 9510278173.
  3. ↑ Tainola, Rita: Milana Misic selätti vaikeudet ja löysi uuden onnen: ”Minun oli vaikea elää äidin varjossa” Ilta-Sanomat. 18.4.2020. Viitattu 18.4.2020.
  4. ↑ Eskola, Meri: Milana Misic kertoo vihdoin kaiken väki­vallan uhan ja Laila Kinnusen alko­holismin värittämästä lapsuudestaan: "Äiti, miksi annoit tämän tapahtua?" Apu. 25.4.2018. Viitattu 18.4.2020.
  5. ↑ Biografia – Milan ”Miso” Misic Milan Music. Arkistoitu 23.7.2018. Viitattu 18.4.2020. (englanniksi)
  6. ↑ a b Milana Misic kasvoi torin laidalla Ilta-Sanomat. 20.3.2008. Viitattu 18.4.2020.
  7. ↑ Asikainen 2018, s. 63.
  8. ↑ Asikainen 2018, s. 75.
  9. ↑ a b Asikainen 2018, s. 85.
  10. ↑ Asikainen 2018, s. 84.
  11. ↑ Asikainen 2018, s. 111.
  12. ↑ Asikainen 2018, s. 112, 113.
  13. ↑ Asikainen 2018, s. 115, 116.
  14. ↑ Asikainen 2018, s. 122, 123.
  15. ↑ Asikainen 2018, s. 122.
  16. ↑ Asikainen 2018, s. 123, 124.
  17. ↑ Asikainen 2018, s. 124, 125.
  18. ↑ Asikainen 2018, s. 131.
  19. ↑ Asikainen 2018, s. 131, 132, 217.
  20. ↑ Asikainen 2018, s. 134.
  21. ↑ STT: Kai­van­to ja Misic Kul­tai­nen hirvi -fes­ti­vaa­leil­la Kaleva. 22.7.2004. Kaleva.
  22. ↑ Dana Andronie, Catalina Iancu: Concurentii straini de la "Cerbul de Aur" Jurnalul.ro. 10.7.2004. Internet Archive Wayback Machine. Arkistoitu 4.12.2007. Viitattu 2.2.2023.
  23. ↑ Virtanen, Tommi E.: Hullu vai renessanssinero? Petri Kaivanto: ”Vastuu on kuulijalla” Selvis. 29.10.2014. Suomen Musiikintekijät.
  24. ↑ Jurnalul National: Malta a luat Cerbul de coarne PHG. 26.7.2004. PHG.
  25. ↑ În coarnele cerbului old.monitorulexpres.ro. Viitattu 26.7.2004.
  26. ↑ Asikainen 2018, s. 135, 136.
  27. ↑ Asikainen 2018, s. 138, 139.
  28. ↑ Asikainen 2018, s. 143.
  29. ↑ Asikainen 2018, s. 148–150.
  30. ↑ Asikainen 2018, s. 219.
  31. ↑ Asikainen 2018, s. 146, 147.
  32. ↑ Discografia Kotisivut. Viitattu 18.4.2020.
  33. ↑ Tanskanen, Elina: Milana Misic eron jälkeen: ”Lapsettomuuden epätoivo valtasi koko elämän” Me naiset. 21.2.2015. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 21.2.2015.
  34. ↑ Kantola, Iida: Laulaja Milana Misic meni kihloihin! Loma­matka huipentui Juha-rakkaan kosintaan ikonisen rakennuksen edustalla Ilta Sanomat. 21.1.2020. Viitattu 22.1.2020.
  35. ↑ Milana Misic kuvitteli, ettei rakastuisi enää koskaan – sitten sähköpostiin kilahti yllättävä viesti www.iltalehti.fi. Viitattu 6.1.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auktoriteettitunnisteet: Taiteenala Muokkaa Wikidatassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Milana_Misic&oldid=21754664”