Mikrolisäys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mikrolisäys tarkoittaa kasvien suvutonta lisäämistä eli kloonaamista solukkoviljelymenetelmien avulla. Mikrolisättäessä kasvia siitä irrotetaan solukkoa tai kasvupiste, joka siirretään kasvamaan steriilille ravintoalustalle, jossa siitä muodostuu uusi kasvi.

Mikrolisäyksessä käytetään usein apuna kasvihormoneja, kuten auksiinia ja sytokiniiniä.

Esimerkki mikrolisäyksen kulusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikrolisättävästä kasvista irrotetaan haluttua solukkoa tai kasvupisteitä ja siirretään ne kasvamaan joko ravintoliuokseen tai kiinteälle ravintoalustalle. Irrotettu kasvupiste alkaa muodostaa yleensä versoa, mutta irrotettu solukko ryhtyy tuottamaan kallusta erilaistuneiden solujen sijaan.

Kasvupisteen tuottama verso siirretään yleensä suoraan juurrutusalustalle, joka sisältää auksiinia, ja juurten muodostuttua se istutetaan multaan. Solukosta muodostunut kallus voidaan jakaa pienempiin osiin ja siirtää edelleen ravintoliuokseen tai -alustalle ja siten lisätä kalluksen määrää. Kun kallusta on tuotettu tarpeeksi, siirretään kalluspaloja versotusalustoille, jotka sisältävät sytokiniiniä ja joissa kallus alkaa tuottaa pieniä versoja. Versojen ollessa noin senttimetrin korkuisia ne leikataan irti kalluksesta ja siirretään juurrutusalustalle, jossa niihin muodostuu juuret. Juurten ollessa sopivan mittaisia voidaan tuotetut versot istuttaa multaan.

Mikrolisättäviä lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikrolisäys on taloudellisesti merkittävä tapa tuottaa uusia taimia monilla kasvilajeilla joiden siementuotanto on heikkoa tai olematonta, kuten banaanilla. Muita yleisesti mikrolisättäviä lajeja ovat mm. avokado, sitrushedelmät, ananas, peruna, mansikka, viiniköynnös, vadelma, herukat sekä puut kuten lehmukset.