Mikrobi
Mikrobi (< kreikk. μικρον (mikron) ’pieni’, βιοσ (bios) ’elämä’), mikro-organismi tai pieneliö on mikroskooppisen pieni eliö.
Mikrobit eivät ole yksi yhtenäinen taksonominen eliöryhmä, vaan mikrobeja löytyy kaikista eliökunnista. Kaikki bakteerit ja arkeonit ovat mikrobeja. Myös mikroskooppiset sienet, kasvit ja eläimet voivat olla mikrobeja. Tällaisia ovat homeet, hiivat, pienet viherlevät ja osa alkueliöistä. Mikrobeihin voidaan luokitella myös virukset, joiden ei kuitenkaan ajatella olevan eläviä olentoja.
Ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikrobit voivat koostua yhdestä solusta tai solurykelmästä. Esimerkiksi bakteerit ovat yksisoluisia, homeet kasvavat solurykelminä ja alkueläimet taas ovat monisoluisia.
Mikrobien koko vaihtelee virusten 0,01 mikrometrin ja ripsieläinten 0,2 millimetrin välillä. Mikrobeita on monen muotoisia. Kokit ovat pallomaisia mikrobeja ja basillit pitkiä ja kapeita. Käyriä bakteereita sanotaan vibrioiksi, ja kierteiset ovat sprillejä.
Mikrobeja esiintyy kaikkialla biosfäärissä, myös elämän kannalta äärimmäisissä olosuhteissa. Maailmassa mikrobeja on joidenkin biologien arvioiden mukaan noin 5 kvintiljoonaa.[1]
Ihmisen mikrobistossa on noin kaksi kilogrammaa mikrobeja, jotka säätelevät ihmisen terveyttä.[2] Patogeenit eroavat normaaliflooraan kuuluvista kommensaalimikrobeista ennen kaikkea siinä, että ne kykenevät tunkeutumaan ja leviämään elimistöön kommensaaleja paljon tehokkaammin. Normaaliflooraan kuuluvat mikrobit eivät yleensä muodosta riskiä eliön terveydelle. Niitä pidetään päin vastoin hyödyllisinä, koska ne kilpailevat patogeenien kanssa elintilasta.[3]
Mikrobeja tutkiva tiede on mikrobiologia.
Merkitys ihmiselle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihminen on käyttänyt mikrobeja jo tuhansien vuosien ajan elintarvikkeiden valmistuksessa ja säilönnässä. Bakteerien aiheuttamaa käymistä ja maitohapon muodostumista käytetään muun muassa hapanmaitotuotteiden, juustojen, hapanleivän ja kestomakkaroiden valmistuksessa sekä kasvistuotteiden kuten hapankaalin ja suolakurkkujen hapattamisessa. Maitohappobakteereita lisätään elintarvikkeisiin myös terveysvaikutteisista syistä. Niitä voidaan nauttia suoliston bakteeriflooran vahvistamiseksi.[4]
Viruksia käytetään muun muassa rokotteiden kehittämisessä.[4]
Homeita käytetään monien orgaanisten happojen ja entsyymien tuotanto-organismeina. Joitain lääkkeitä, kuten penisilliiniä, on valmistettu homeiden avulla. Meijeriteollisuus käyttää homeita esimerkiksi homejuustojen valmistuksessa.[4]
Oluiden ja viinien valmistuksessa hyödynnetään hiivan kykyä muodostaa sokereista etanolia. Leivonnassa hiivaa käytetään taikinan nostattamiseen.[4]
Ihminen voi etenkin lapsuusiässään vahvistaa allergiaa aiheuttavien allergeenien sietokykyään ja immuunipuolustustaan altistamalla itsensä mikrobeille esimerkiksi oleskelemalla luonnossa tai maaseudulla, missä on enemmän mikrobeja kuin kaupungeissa.[2]
Sairauksien lähde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Patogeeneiksi kutsutut mikrobit aiheuttavat sairauksia. Mikrobit voivat aiheuttaa elintarvikkeen pilaantumisen tai elimistöön päästyään ruokamyrkytyksen. Virukset hajottavat isäntäsolunsa ja aiheuttavat oireita. Loiset elävät osan elämästään isäntäelämänsä elimistössä ja saattavat aiheuttaa tälle sairauden.[5]
Mikrobiperäiset tulehdukset lisäävät riskiä sairastua myöhemmin autoimmuunisairauksiin. Tulehdukset saattavat esimerkiksi häiritä ohjelmoitunutta solukuolemaa eli apoptoosia, mikä puolestaan häiritsee auttajasolujen toimintaa.[6] Noin joka kuudennen syövän on havaittu johtuvan infektiosairaudesta. Syöpiä aiheuttavia mikrobeja ovat esimerkiksi helikobakteeri, papilloomavirus, hepatiitti B- ja C-virukset sekä Epstein-Barrin virus, jotka aiheuttavat muun muassa kohdunkaulan syöpää sekä maha- ja maksasyöpää. Kehitysmaissa jopa puolet kasvaimista saattaa liittyä infektioihin, vauraissa maissa vain viitisen prosenttia.[7]
Kosteusvaurion seurauksena rakenteissa ja niiden pinnoilla kasvavien homeiden, hiivojen ja bakteerien synnyttämät mikrobikasvustot voivat olla terveydelle haitallisia. Oireita ovat esimerkiksi silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet sekä yleisoireet kuten lämpöily. Altistumisesta voi seurata myös pitkäaikaissairauksia kuten astmaa.[8]
Torjunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihmisessä olevia mikrobeja tapetaan tai niiden kasvua estetään ja hidastetaan mikrobilääkkeillä. Ne ovat joko toisen mikrobin tuottamia antibiootteja tai teollisesti valmistettuja lääkkeitä.[9]
Ruoan säilytyksessä mikrobien lisääntymistä pyritään estämään eri keinoin, kuten viemällä niiltä vesi (kuivaaminen) tai happi (tyhjiöpakkaus), hapattamalla, suolaamalla tai sokeroinnilla, hidastamalla niiden toimintaa (kylmäsäilytys tai pakastaminen), tai tuhoamalla niitä kuumentamalla (pastörointi) tai säteilyttämällä.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Madigan, Michael et al.: Brock biology of microorganism. Upper Saddle River (NJ): Prentice Hall International, 2000. ISBN 0-13-081922-0.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kangasniemi, Tuomas: Tiesitkö? Maailmassa on noin 5 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 mikrobia 27.9.2010. tekniikkatalous.fi. Arkistoitu 30.1.2011. Viitattu 15.12.2010.
- ↑ a b Johanna Lipsanen: Eläköön, metsien mikrobit! Luonnonsuojelija. 2/2015. Luonnonsuojeluliitto. Arkistoitu 1.12.2016. Viitattu 30.11.2016.
- ↑ Bruce Beutler: Pathogens, Commensals, and Immunity: From the Perspective of the Urinary Bladder. Pathogens, 7.1.2016, nro 5, s. 5. doi:10.3390/pathogens5010005. ISSN 2076-0817. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d Hyödylliset mikrobit, Ruokavirasto, viitattu 12.11.2020
- ↑ Yleistä mikrobeista, Ruokavirasto, viitattu 12.11.2020
- ↑ J. Magarian Blander, Miriam B. Torchinsky, Laura Campisi: Revisiting the old link between infection and autoimmune disease with commensals and T helper 17 cells. Immunologic research, 2012-12, nro 54, s. 50–68. PubMed:22460741. doi:10.1007/s12026-012-8311-9. ISSN 0257-277X. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Joka kuudes syöpä johtuu infektiosta Terveysportti. Viitattu 10.2.2021.
- ↑ Mikrobien aiheuttamat haitat (Arkistoitu – Internet Archive), Valvira, viitattu 19.2.2016
- ↑ mikrobilääke, Duodecim Terveyskirjasto
- ↑ Mikrobeista on ihmiselle sekä hyötyä että haittaa, Otavan Opisto
