Mikko Ketola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mikko Juhana Ketola (s. 26. heinäkuuta 1963 Virrat)[1] on kirkkohistorian yliopistonlehtori ja yleisen kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

Vuosina 2007–2013 hän oli Suomen kirkkohistoriallisen seuran puheenjohtaja. Hän on erikoistunut uusimpaan kirkkohistoriaan, ja hänen erityisalaansa ovat Baltian kirkkohistoria sekä katolinen kirkkohistoria. Hänen vuonna 2000 ilmestynyt väitöskirjansa oli The Nationality Question in the Estonian Evangelical Lutheran Church, 1918-1939.

Tällä hetkellä Ketola kirjoittaa tutkimusta Viron kirkoista toisen maailmansodan aikana. Teologisessa tiedekunnassa hän on luennoinut mm. katolisen kirkon ja erityisesti paavi Pius XII:n toiminnasta toisen maailmansodan aikana, Suomen katolisuuden historiasta ja Vatikaanin II kirkolliskokouksesta. Lisäksi hän on pitänyt vuodesta 2003 lähtien tutkielmaseminaareja uusimman ajan kirkkohistoriasta. Hän on saksalaisen uusimman ajan kirkkohistorian tutkimukseen erikoistuneen Kirchliche Zeitgeschichte -aikakauskirjan toimitusneuvoston jäsen ja Luther-Agricola-seuran varapuheenjohtaja. Samoin hän on Viron luterilaisen kirkon Teologisen instituutin julkaisukollegion jäsen. Vuodesta 2010 lähtien hän on toiminut kirkkohistorioitsijoiden kansainvälisen kattojärjestön CIHECin sihteerinä.

Ketola on kirjoittanut useita artikkeleita Viron, Suomen, Venäjän ja Ukrainan kirkkohistoriasta. Hän on toimittanut Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjan vuosina 2003–2010 yhdessä dosentti Tuija Laineen kanssa. Sen lisäksi hänen toimittamiinsa kirjoihin kuuluu edesmenneen kirkkohistorian professorin Kauko Pirisen muistokirja Kauko Pirinen in memoriam (2001).

Paavi Johannes Paavali II:n kuoltua ja seuraavaa paavia Benedictus XVI valittaessa keväällä 2005 Ketola oli useaan otteeseen televisiossa ja radiossa asiantuntijana paavinvaihdosta kommentoimassa. Samoin tapahtui, kun Benedictus yllättäen erosi virastaan helmikuussa 2013 ja uudeksi paaviksi valittiin 13. maaliskuuta argentiinalainen kardinaali Jorge Mario Bergoglio nimellä Franciscus. Vuoden 2007 ajan hän toimi Vantaan seurakuntien lehden Vantaan Laurin kolumnistina ja vuosina 2008–2009 Suomen Akatemian Apropos A propos -verkkolehden kolumnistina. Vuoden 2010 alusta hän on toiminut aikakauslehti Vartijan toisena päätoimittajana.

Vuoden 2006 alussa Ketola julkaisi sarjakuvapiirtäjä Anssi Rauhalan kanssa kovakantisen ja nelivärisen sarjakuva-albumin Marian koodi, joka aloitti vertailevan kirkkohistorian professori Anni Isotalon seikkailujen sarjan. Ensimmäisen albumin julkaisi kustannusyhtiö Kirjastudio. Kirjastudion osti pian tämän jälkeen jyväskyläläinen kustantaja Minerva. Marian koodi on käännetty myös viroksi. Ketola ja Rauhala jatkoivat sarjakuvayhteistyötään vuoden 2006 syksyllä ilmestyneellä albumilla Valkoisen meren timantit. Vuonna 2007 ilmestyi edelleen Minervan kustantamana albumi nimeltään Bosporin helmi, joka oli ehdokkaana Sarjakuva-Finlandian saajaksi vuonna 2008. Vuonna 2009 ilmestyi albumi Vatikaanin vanki, joka saattoi ensimmäisessä albumissa alkaneen tarinan päätökseen. Viides Anni Isotalo -albumi on työn alla.

Alkuvuodesta 2006 Ketola julkaisi myös teoksen Opus Dei – Vaiettu salaseura?. Se käsittelee kirjailija Dan Brownin romaanista Da Vinci -koodi tutuksi tullutta katolista Opus Dei -maallikkojärjestöä. Ketola pyrkii kirjassa tarkastelemaan ulkopuolisen objektiivisin silmin järjestöä koskevia salaliitto- ym. väitteitä.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ketola, Mikko: The Nationality Question in the Estonian Evangelical Lutheran Church, 1918–1939. Suomen kirkkohistoriallisen seuran tutkimuksia 183. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2000. ISBN 952-5031-17-9.
  • Ketola, Mikko: Opus Dei: Vaiettu salaseura?. 2. painos 2006. Helsinki Jyväskylä: Minerva, 2006. ISBN 952-482-026-9.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Veli-Matti Autio: Suomen Historiallisen Seuran matrikkeli 1875–2007, s. 87. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2007.