Vuonna 1979 Ekorre arvosteli jättämässään kirjallisessa kysymyksessä voimakkaasti erästä yhtymää, minkä vuoksi kyseinen yhtymä ja sen toimitusjohtaja vaativat Ekorren asettamista syytteeseen herjauksesta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta esitti vaatimuksen torjumista, ja eduskunta hyväksyi esityksen ilman äänestystä. Kyseinen tapaus oli laadultaan hyvin harvinainen; ennen tätä kansanedustajan syytesuojaa oli yritetty murtaa Suomen itsenäisyyden aikana 1932 Yrjö Räisäsen tapauksessa ja 1947 Lauri Järven tapauksessa .[2]
Ekorre oli Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) niin sanotun kirveslinjan näkyvimpiä hahmoja 1980-luvulla. Hän tuli tunnetuksi muun muassa siitä, että hänen esityksestään pudotettiin ennen vuoden 1983 eduskuntavaaleja edellisten vaalien ääniharava, vähemmistökommunisti Esko-Juhani Tennilä, SKDL:n Lapin vaalipiirin ehdokaslistalta. Tämä koitui kuitenkin tappioksi, sillä lopputulos oli Ekorren putoaminen ja Tennilän valinta eduskuntaan tämän omalta listalta. Mikäli ehdokkaat olisivat olleet samalla listalla, olisi Ekorre säilyttänyt paikkansa. Kun TV-lähetyksessä arvioitiin vaalitulosta, Tennilä ei suostunut edes istumaan Ekorren kanssa samaan pöytään.
Ekorre tuomittiin vuonna 1991 Kemin raastuvanoikeudessa väärennöksistä 190 päiväsakkoon.[3] Vuonna 1996 hän sai seitsemän kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen kirjanpitorikoksesta ja väärennöksestä laiminlyötyään konsulttiyrityksen kirjanpidon.[4]
