Mike Fisher (jääkiekkoilija)
| Mike Fisher | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. kesäkuuta 1980 Peterborough, Ontario, Kanada |
| Kansalaisuus |
 Kanada |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | keskushyökkääjä |
| Maila | oikea |
| Pituus | 185 cm |
| Paino | 95 kg |
| Pelinumero | 12 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1999– |
| Seurat |
Sudbury Wolves (OHL) EV Zug (NLA) Ottawa Senators (NHL) Nashville Predators (NHL) |
| NHL-varaus |
44. varaus, 1998 Ottawa Senators |
| Aiheesta muualla | |
| www.mikefisher.ca | |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Kanada
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
| MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Itävalta 2005 | jääkiekko | |
| Hopeaa |
Sveitsi 2009 | jääkiekko | |
Michael Andrew ”Mike” Fisher (s. 5. kesäkuuta 1980 Peterborough, Ontario, Kanada) on kanadalainen jääkiekkoilija, joka pelasi keskushyökkääjänä. Hän edusti uransa aikana 11 kaudella Ottawa Senatorsia ja 8 kaudella Nashville Predatorsia. Yhteensä hän pelasi 1 104 runkosarjaottelua. Sekä Senatorissa että Predatorsissa hän ylsi kertaalleen Stanley Cup -finaaleihin muttei voittanut kummallakaan kertaa. Fisher edusti kahdesti Kanadaa MM-kilpailuissa ja sai molemmilla kerroilla MM-hopeaa.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Junioreista NHL:ään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fisher pelasi juniorijääkiekkoa kaudella 1996–1997 OPJHL-liigan Peterborough Beesissä. Vuosina 1997–1999 hän pelasi juniorijääkiekkoa OHL:n Sudbury Wolvesissa. Ottawa Senators varasi hänet NHL:n varaustilaisuuden 44. vuorolla kesäkuussa 1998.[1] Fisher osallistui heti syyskuussa Ottawan harjoitusleirille ja tippui viimeisten joukosta Ottawan lopullisesta NHL-kokoonpanosta. Fisher jatkoikin kaudella 1998–1999 Sudburyssä juniorijääkiekkoilua ja teki kauden aikana 68 ottelussa 41 maalia ja 106 tehopistettä. Syksyllä 1999 hän selvitti tiensä Ottawan harjoitusleirillä joukkueen lopulliseen NHL-kokoonpanoon.[2]
Aika Ottawa Senatorsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fisherin ensimmäinen kausi Ottawassa alkoi hyvin: hän teki 32 ottelussa yhdeksän tehopistettä. Hyvin alkanut kausi loppui kuitenkin ennen aikojaan, kun Fisher loukkasi polvensa, eikä kyennyt enää pelaamaan loppukauden aikana. Toisella NHL-kaudellaan Fisher teki 60 ottelussa 19 tehopistettä. Fisher pelasi uransa alussa puolustavana hyökkääjänä. Ottawan seurajohto kuitenkin toivoi, että Fisher onnistuisi myös hyökkäävämmässä roolissa ja tekisi enemmän maaleja, etenkin kun seura oli myynyt Aleksei Jašinin kesällä 2001. Fisher teki kaudella 2001–2002 15 maalia, mutta pelasi vain 58 ottelua olkapäävamman vuoksi. Fisher pysyi kaudella 2002–2003 terveenä ja pelasi 74 ottelua runkosarjassa, mutta kaudella 2003–2004 hän pystyi pelaamaan vain 24 ottelua kyynärpäävamman vuoksi.[2]
NHL:n työsulkukauden 2004–2005 Fisher pelasi Sveitsissä Nationalliga A:ssa EV Zugissa. NHL:n jatkettua kaudella 2005–2006 Fisher vakuutti ja teki 22 maalia sekä 44 pistettä. Hän auttoi Ottawan pudotuspeleihin, joissa joukkue kuitenkin hävisi Buffalo Sabresille itäisen konferenssien välierissä. Fisherin tehotilasto oli +23 runkosarjassa, ja hän sai Frank J. Selke Trophy -ehdokkuuden NHL:n parhaana puolustavana hyökkääjänä.[2] Hän sijoittui äänestyksessä lopulta kolmanneksi Dallas Starsin Jere Lehtisen ja Carolina Hurricanesin Rod Brind'Amourin jälkeen.[3]
Fisher teki kaudella 2006–2007 saman määrän maaleja kuin edelliselläkin kaudella, mutta rikkoi oman piste-ennätyksensä 48 pisteellä.[2] Hän loukkasi polvensa joulukuussa 2006 New York Islandersia vastaan ja oli sivussa neljä viikkoa.[4] Pudotuspeleissä Ottawa eteni vuoden 2007 Stanley Cup -finaaleihin, jossa joukkue hävisi Anaheim Ducksille viidessä ottelussa. Fisher teki pudotuspeleissä piste-ennätyksensä kymmenen pistettä 20 pelissä.[5]
Kun Fisherillä oli yksi vuosi jäljellä sopimuksestaan, hän teki ennen kauden 2007–2008 alkua viiden vuoden ja 21 miljoonan dollarin jatkosopimuksen.[6] Hän teki kaudella maaliennätyksensä, mutta häneltä jäivät pudotuspelit väliin viimeisessä runkosarjapelissä tulleen polvivamman vuoksi.[7]
Ottawasta Nashvilleen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hän sai uuden polvivamman kauden 2008–2009 puolivälissä.[8] Kaudella 2009–2010 Fisher rikkoi kaikki piste-ennätyksensä tekemällä 25 maalia ja 53 pistettä.[5] Fisher pelasi Ottawassa lopulta 11 kautta, sillä seura myi hänet Nashville Predatorsiin kesken kauden 2010–2011. Kausi oli sujunut huonosti sekä Ottawalta että Fisheriltä, joka oli tehnyt 55 ottelussa vain 14 maalia, ja hänen tehotilastonsa oli uran huonoin, –19. Ottawa sai Nashvillestä vaihdossa kaksi varausoikeutta: ensimmäisen kierroksen vuoron kesälle 2011 ja myöhemmin päätettävän toisen tai kolmannen kierroksen vuoron kesälle 2012.[9]
Fisher pääsi ensimmäisellä täydella kaudellaan Predatorsissa lähelle piste-ennätystään tehtyään 51 pistettä. Hän oli myös Predatorsin kolmanneksi paras pistemies sekä joukkueen varakapteeni.[10][11] Kauden jälkeen Fisher palkittiin NHL Foundation Player Awardilla, joka annettiin pelaajalle, joka osoittaa yhteisönsä sisällä jääkiekkohenkeä.[12] Hän tei elokuussa 2012 Predatorsiin kahden vuoden jatkosopimuksen, joka alkoi kauden 2012–2013 jälkeen.[10]
Fisher oli kaudella 2013–2014 Predatorsin selkeä ykkössentteri, ja hänellä oli muun muassa hyökkääjistä eniten peliminuutteja ottelua kohden. Kauden aikana hän teki 20 maalia ja 49 pistettä. Fisher joutui seuraavan kauden aloittamaan itseään kuntouttamalla, sillä hänen akillesjänteensä repesi kesäharjoituksissa ja hänet leikattiin heinäkuussa 2014.[13] Fisher oli lopulta sivussa 21 ottelua runkosarjasta ja pelasi kauden aikana 59 ottelua. Hänen pisteensä niissä oli 19+20. Kauden 2014–2015 jälkeen hän teki Predatorsin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[14]
Fisher saavutti kauden 2015–2016 lopulla NHL-historian 300. pelaajana 1000 pelatun runkosarjaottelun rajapyykin. Hän voitti kauden aikana 53,4 prosenttia aloituksistaan, joka oli hänen uusi ennätyksensä. Pudotuspeleissä Fisher teki viisi maalia ja jakoi joukkueensa parhaan maalintekijän tittelin. Predators ilmoitti ennen kauden 2016–2017 alkua, että Fisheristä tulee joukkueen uusi kapteeni. Hän korvasi tehtävässä Montreal Canadiensiin kaupatun Shea Weberin.[15]
Nashville Predators eteni kaudella 2016–2017 aina Stanley Cup -finaaleihin asti, ensimmäisen kerran joukkueen historiassa. Ne se hävisi kuitenkin Pittsburgh Penguinsille voitoin 4–2. Fisher ilmoitti kaksi kuukautta finaalipelien jälkeen lopettavansa uransa.[16][17] Predators houkutteli Fisherin vielä takaisin kauden 2017–2018 loppupuolella, sillä joukkue uskoi kokeneen keskushyökkääjän, joka osaa myös pelata puolustussuuntaan, auttavan joukkuetta pudotuspeleissä. Predators voitti runkosarjan, ja joukkue palkittiin siitä Presidents’ Trophyllä.[17] Predators putosi kuitenkin pudotuspelien toisella kierroksella Winnipeg Jetsille. Fisher itse oli polvivamman takia sivussa ottelusarjan ratkaisseesta seitsemännestä ottelusta. Kauden jälkeen hän ilmoitti jättävän pelaajauransa lopullisesti.[18]
Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fisher on edustanut Kanadaa kaksissa jääkiekon MM-kilpailuissa, NHL:n työsulku-kaudella vuonna 2005 ja 2009. Kummastakin turnauksesta hän voitti hopeaa.[9]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fisher on naimisissa countrymusiikin tähden Carrie Underwoodin kanssa. Pari avioitui heinäkuussa 2010.[19] Heillä on vuosina 2015 ja 2019 syntyneet lapset.[20]
Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Runkosarja | Pudotuspelit | Arvokisat | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | |||
| 1996–1997 | Peterborough Petes | OPJHL | 51 | 26 | 30 | 56 | 56 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 1997–1998 | Sudbury Wolves | OHL | 66 | 24 | 25 | 49 | 64 | 9 | 2 | 2 | 4 | 13 | |||||||||
| 1998–1999 | Sudbury Wolves | OHL | 66 | 41 | 65 | 106 | 55 | 4 | 2 | 1 | 3 | 4 | |||||||||
| 1999–2000 | Ottawa Senators | NHL | 32 | 4 | 5 | 9 | 15 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2000–2001 | Ottawa Senators | NHL | 60 | 7 | 12 | 19 | 46 | 4 | 0 | 1 | 1 | 4 | |||||||||
| 2001–2002 | Ottawa Senators | NHL | 58 | 15 | 9 | 24 | 55 | 10 | 2 | 1 | 3 | 0 | |||||||||
| 2002–2003 | Ottawa Senators | NHL | 74 | 18 | 20 | 38 | 54 | 18 | 2 | 2 | 4 | 16 | |||||||||
| 2003–2004 | Ottawa Senators | NHL | 24 | 4 | 6 | 10 | 39 | 7 | 1 | 0 | 1 | 4 | |||||||||
| 2004–2005 | EV Zug | NLA | 21 | 9 | 18 | 27 | 39 | 9 | 2 | 3 | 5 | 20 | MM | 9 | 0 | 1 | 1 | 4 | |||
| 2005–2006 | Ottawa Senators | NHL | 68 | 22 | 22 | 44 | 64 | 4 | 1 | 2 | 3 | 10 | |||||||||
| 2006–2007 | Ottawa Senators | NHL | 68 | 22 | 26 | 48 | 41 | 20 | 5 | 5 | 10 | 24 | |||||||||
| 2007–2008 | Ottawa Senators | NHL | 79 | 23 | 24 | 47 | 82 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2008–2009 | Ottawa Senators | NHL | 78 | 13 | 19 | 32 | 66 | – | – | – | – | – | MM | 9 | 2 | 3 | 5 | 14 | |||
| 2009–2010 | Ottawa Senators | NHL | 79 | 25 | 28 | 53 | 59 | 6 | 2 | 3 | 5 | 6 | |||||||||
| 2010–2011 | Ottawa Senators | NHL | 55 | 14 | 10 | 24 | 33 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Nashville Predators | NHL | 27 | 5 | 7 | 12 | 10 | 12 | 3 | 4 | 7 | 11 | ||||||||||
| 2011–2012 | Nashville Predators | NHL | 72 | 24 | 27 | 51 | 33 | 10 | 1 | 3 | 4 | 8 | |||||||||
| 2012–2013 | Nashville Predators | NHL | 38 | 10 | 11 | 21 | 27 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2013–2014 | Nashville Predators | NHL | 75 | 20 | 29 | 49 | 60 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2014–2015 | Nashville Predators | NHL | 59 | 19 | 20 | 39 | 39 | 3 | 0 | 1 | 1 | 0 | |||||||||
| 2015–2016 | Nashville Predators | NHL | 70 | 13 | 10 | 23 | 29 | 14 | 5 | 2 | 7 | 2 | |||||||||
| 2016–2017 | Nashville Predators | NHL | 72 | 18 | 24 | 42 | 55 | 20 | 0 | 4 | 4 | 2 | |||||||||
| 2017–2018 | Nashville Predators | NHL | 16 | 2 | 2 | 4 | 8 | 12 | 1 | 0 | 1 | 2 | |||||||||
| 18 kautta | yhteensä | NHL | 1104 | 278 | 311 | 589 | 815 | 146 | 24 | 28 | 52 | 91 | |||||||||
| 2 kautta | yhteensä | OHL | 132 | 65 | 90 | 155 | 119 | 13 | 4 | 3 | 7 | 17 | |||||||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mike Fisher The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Mike Fisher (jääkiekkoilija) Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ HockeyDB
- ↑ a b c d Legends of Hockey
- ↑ Thornton is NHL MVP CBC Sports. 22.6.2006. CBC. Viitattu 12.10.2010. (englanniksi)
- ↑ Senators lose center Fisher with left knee injury ESPN. 28.12.2006. ESPN Internet Ventures. Viitattu 12.10.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Mike Fisher Eliteprospects.com. Rogers Sportsnet. Viitattu 12.10.2010. (englanniksi)
- ↑ Sens lock up Mike Fisher 17.9.2007. Canada.com. Viitattu 12.10.2010. (englanniksi)
- ↑ Undermanned Sens look to surprise Pens
- ↑ Slumping Senators lose Fisher, Neil to injuries CBC Sports. 19.11.2008. CBC. Viitattu 12.10.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Cullen, Scott: Numbers Game: Predators Acquire Fisher tsn.ca. 10.2.2011. Viitattu 11.2.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Mike Fisher signs 2-year extension ESPN.co.uk. 21.8.2012. ESPN Enterprises, Inc. Viitattu 11.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Gover, Jeremy K: Poile announces Mike Fisher contract extension at Skate of the Union… section303.com. Viitattu 11.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Mike Fisher Tennessee Sports Hall of Fame. Viitattu 11.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Muir, Allan: Predators' Mike Fisher ruptures Achilles; Flyers trade more likely? SI.com. 7.7.2014. ABG-SI LLC. Viitattu 11.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Mike Fisher, Predators reach 2-year deal CBC Sports. 27.6.2015. CBC/Radio-Canada. Viitattu 11.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Mike Fisher named captain of Nashville Predators USA Today Sports. 8.9.2016. Gannett. Viitattu 11.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Ackerman, Jon: Retired and Revelling - Mike Fisher has peace after stepping away from the NHL Sports Spectrum. 29.2.2017. Viitattu 11.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Ackerman, Jon: Lured Out of Retirement, Predators' Mike Fisher Chasing First Cup SI.com. 23.4.2018. ABG-SI LLC. Viitattu 11.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Mike Fisher retires again: 'I've milked this cow as long as it'll go' 13.5.2018. ABC News. Viitattu 11.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Carrie Underwood Gets Married in Southern Style 10.7.2010. People. Viitattu 12.10.2010. (englanniksi)
- ↑ Macke, Johnni: Carrie Underwood and Husband Mike Fisher’s Sweetest Family Moments With Sons Isaiah and Jacob US Weekly. 5.12.2023. a360media Entertainment Group. Viitattu 11.1.2024. (englanniksi)
| ||||||||||
