Mikael von Kothen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mikael von Kothen (ven. Михаил Фридрихович фон Коттен, Mihail Fridrihovitš fon Kotten; 11. lokakuuta (J: 29. syyskuuta) 1870 Vilna17. maaliskuuta (J: 4. maaliskuuta) 1917 Helsinki) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri.[1]

Mikael von Kothenin vanhemmat olivat kenraalimajuri Fredrik Oskar Teodor von Kothen ja Nadežda Alexandrovna Levsina ja puoliso vuodesta 1895 Vera Alexejevna Sädkov. Mikael von Kothen valmistui 1. Paavalin sotakoulusta Pietarista 1891 ja määrättiin aliluutnanttina palvelukseen 27. tykistöprikaatiin. Luutnantiksi hänet ylennettiin 1895. Von Kothen suoritti Nikolain yleisesikunta-akatemian kurssin 1895–1897. Alikapteeniksi hänet ylennetiin 1897 ja komennettiin 1901 Vilnan sotilaspiirin tykistön aluehallinnon esikunnan vanhemman adjutantin apulaiseksi. Hän erosi sotapalveluksesta kapteenina maaliskuussa 1903, mutta palasi palvelukseen jo lokakuussa ratsumestarin arvossa, määrättynä Venäjän santarmikuntaan ja palvellen virkamiehenä Pietarin kaupungin prefektin kansliassa. Hänet ylennettiin everstiluutnantiksi 1906 ja siirrettiin yleisen turvallisuus- ja vartiointiosaston päälliköksi Moskovaan. Everstiksi 1908 ylennettynä hänet siirrettiin vastaavaan tehtävään Pietariin. Vuonna 1914 von Kothen erosi sotapalveluksesta toisen kerran, nyt kenraalimajurina, mutta astui taas palvelukseen kesällä 1915. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi muun muassa jalkaväkiprikaatin esikuntapäällikkönä vuonna 1915 ja 116. jalkaväkidivisioonan esikuntapäällikkönä Viaporissa 1916–1917.[1] Viimeksi hän toimi 128. jalkaväkidivisioonan väliaikaisena esikuntapäällikkönä Helsingissä.[2]

Kapinoivat venäläissotilaat surmasivat von Kothenin helmikuun vallankumouksen upseerisurmien yhteydessä Helsingissä 17. maaliskuuta 1917. Hän saapui 128. jalkaväkidivisioonan komentajan, kenraaliluutnantti Pjotr Tihonovitšin kanssa autolla Vilhonkatua pitkin Rautatientorille, jossa sotilaat vaativat heitä luovuttamaan aseensa. Von Kothen kieltäytyi ja ampui pistoolillaan häntä ympäröineitä sotamiehiä ja matruuseja haavoittaen kuolettavasti vähintään yhtä, toisten tietojen mukaan jopa viittä heistä. Tämän jälkeen häntä lyötiin kiväärinperällä päähän, hänet kiskottiin ulos autosta ja häneen ammuttiin rinnan päällä istuen ainakin sata laukausta. Myös Tihonovitš surmattiin. Von Kothen on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle.[2]

Mikael von Kothenin veli oli kenraalimajuri ja senaattori Alexander von Kothen.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b von Kothen, Mikael Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 23.2.2020)
  2. a b Harry Halén: ”Venäjän vallankumous Helsingissä 1917–1918”, s. 74, 77, 423, 428 teoksessa Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa: Sotasurmat 1917–1918 (toim. Jarmo Nieminen ). Gummerus, Helsinki 2015.
  3. von Kothen, Fredrik Oskar Teodor Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.