Mikael I (Romania)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mikael I
King Michael I of Romania by Emanuel Stoica.jpg
Mikael I vuonna 2007.
Romanian kuningas
20. heinäkuuta 19278. kesäkuuta 1930
6. syyskuuta 194030. joulukuuta 1947
Edeltäjä Ferdinand I (1927)
Kaarle II (1940)
Seuraaja Kaarle II (1930)
Kommunistinen hallinto (1947)
Tiedot
Syntynyt 25. lokakuuta 1921
Romanian lippu Sinaia, Romania
Kuollut 5. joulukuuta 2017 (96 vuotta)
Sveitsin lippu Aubonne, Sveitsi
Puoliso Anne Bourbon-Parma
Lapset Prinsessa Margareta
Prinsessa Elena
Irina Walker, vuoteen 2014 Romanian prinsessa Irina
Prinsessa Sofia
Prinsessa Maria
Uskonto ortodoksi
Allekirjoitus Michael of Romania Signature.svg

Mikael I (romaniaksi Mihai I Regele Românilor; 25. lokakuuta 1921 Sinaia, Romania5. joulukuuta 2017 Aubonne, Sveitsi) oli Romanian viimeinen kuningas vuosina 1927–1930 ja 1940–1947. Vuosina 1947–1997 hän eli maanpaossa pääasiassa Sveitsissä kommunistien johtaessa hänen kotimaataan. Hänen sallittiin palata Romaniaan vasta vuonna 1997, jolloin hän sai takaisin myös kommunistihallinnon häneltä riistämän Romanian kansalaisuuden.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanian kuningaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikael ja Ion Antonescu vuonna 1941.

Mikael syntyi Sinaian kaupungissa 25. lokakuuta 1921. Hänen isänsä oli Romanian kuningas Ferdinand I:n poika Kaarle II ja äiti Kreikan kuningasperheen prinsessa Helena. Romanian kuninkaat kuuluivat Hohenzollern-Sigmaringen-sukuun. Kaarle II:lla oli suhde Magda Elena Lupescun kanssa, joka alkoi vain hieman Mikaelin syntymän jälkeen. Kaarle luopui kruununperimysoikeudestaan ja lähti Romaniasta vuonna 1925. Alaikäisestä Mikaelista tuli näin Romanian kuningas Ferdinand I:n kuollessa 20. heinäkuuta 1927. Alaikäisen Mikaelin holhoojahallitusta johtivat Romanian ortodoksisen kirkon patriarkka Miron Cristea ja korkeimman oikeuden puheenjohtaja Gheorghe Buzdugan. Kaarle II palasi kuitenkin Romaniaan vuonna 1930 ja hänestä tehtiin kuningas poikansa sijaan. Mikaelille annettiin muodollinen Alba Iulian suurruhtinaan arvonimi. Hänen vanhempansa erosivat virallisesti vuonna 1932 ja vuonna 1939 Mikaelista tehtiin senaattori ja Romanian armeijan luutnantti.[1]

Vuonna 1940 Romania menetti lähes kolmasosan alueistaan naapurimailleen ja nöyryytetty kuningas Kaarle II luopui vallasta marsalkka Ion Antonescun hyväksi 5. syyskuuta 1940. 6. syyskuuta Mikael kruunattiin jälleen kuninkaaksi Antonescun pitäesä käsissään todellista valtaa. Mikaelin vaikutusvalta oli vähäinen ja hän näyttäytyi julkisuudessa lähinnä kuninkaan pitämien uudenvuodenpuheiden yhteydessä. Antonescu ja tämän lähipiiri muodostivat liiton natsi-Saksan kanssa, jonka tappio alkoi näyttää varmalta vuoteen 1943 mennessä. Mikael ja eräät oppositiohahmot alkoivat käydä salaisia neuvotteluja liittoutuneiden kanssa. Samalla Mikael yritti saada Antonescun kääntämään kelkkansa, mutta kun tässä ei onnistuttu, alettiin suunnitella hänen kukistamistaan. 23. lokakuuta 1944 Mikael kutsui Antonescun kuninkaalliseen palatsiin, jossa Mikael määräsi tämän pidätettäväksi. Pidätyksen jälkeen Mikael nimitti kenraali Constantin Sănătescun oppositiopuolueiden muodostaman hallituksen pääministeriksi.[1]

Kommunistinen Romania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikael vaimonsa Anne Bourbon-Parman kanssa kesäkuussa 1948.

Neuvostojoukkojen edettyä Romaniaan neuvostolähettiläs Andrei Vyšinski vaati Mikaelia nimittämään kommunistien johtaman hallituksen. Mikael nimittikin 6. maaliskuuta 1945 Petru Grozan johtaman kommunistienemmistöisen hallituksen. Kommunistit alkoivat toimia oppositiota vastaan ja heitä nyt vastustanut Mikael ryhtyi "lakkoon" kieltäytyen vahvistamasta hallituksen säädöksiä. 8. joulukuuta 1945 kuningasmielinen mielenosoitus johti kommunistien provokaatioiden jälkeen verenvuodatukseen. Vuonna 1947 Mikael matkusti Lontooseen yrittäen turhaan saada länsimaita puolelleen.[1] Lontoossa hän osallsitui myös serkkunsa ja tuolloisen prinsessa Elisabet II:n ja prinssi Philipin häihin. Häissä hän tapasi tulevan vaimonsa ranskalaisen Anne Bourbon-Parman. Mikael palasi Romaniaan Winston Churchillin neuvon vastaisesti julistamaan kihlauksensa.[2] Joulukuussa 1947 neuvostoliiton panssarivaunut ja kommunistien joukot piirittivät kuninkaallisen palatsin ja 30. joulukuuta 1947 Mikaelin oli pakko luopua kruunustaan. Hän lähti jälleen Romaniasta vuoden 1948 alussa[1] ja avioitui Annen kanssa Ateenassa saman vuoden kesäkuussa[2]. Romaniassa hänen kansalaisuutensa riistettiin ja omaisuus takavarikoitiin. Vietettyään jonkin aikaa Lontoossa Mikael muutti Sveitsiin, jossa hän toimi romanialaisten siirtolaisten poliittisissa piireissä ja pitäen säännöllsiä Romaniaan suunnattuja radiopuheita.[1]

Paluu Romaniaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nicolae Ceaușescun johtama Romanian kommunistihallinto luhistui joulukuussa 1989, jonka jälkeen maata johti jonkin aikaa kommunistienemmistöinen Kansallinen pelastusrintama. Mikaelille myönnettiin viisumi Romaniaan vuonna 1990, mutta hänen saapuessaan maahan hänet pidätettiin ja käännytettiin takaisin. Mikael vieraili Romaniassa jälleen pääsiäisenä vuonna 1992 presidentti Ion Iliescun luvalla. Häntä vastaanottamassa Bukarestissa oli noin miljoona romanialaista. Kuningasmielisyyttä peläneet maassa edelleen vaikuttaneet kommunistitaustaiset politiikot eivät suostuneet uusiin vierailuihin ennen vuotta 1997, jolloin he hävisivät viimein vaalit. Mikael sai takaisin menettämänsä kansalaisuuden ja palasi kotimaahansa.[1]

Sittemmin Mikael ei ottanut liiemmin osaa Romanian politiikkaan, mutta kannatti kuitenkin maan liittymistä Natoon.[1] Elämänsä loppuvaiheilla Mikael ei enää näyttäytynyt aikaisemmalla tavalla julkisuudessa huononevan terveytensä takia.[3] Hänen vaimonsa Anne kuoli elokuussa 2016.[2] Mikael kuoli leukemiaan 96-vuotiaana Sveitsissä 5. joulukuuta 2017.[4]

Mikael I oli saksalaisperäisen Hohenzollernin suvun viimeinen hallitsija.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 131. M.E.Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0. (englanniksi)
  2. a b c Nick Thorpe: Royal funeral for Romania's uncrowned Queen Anne BBC News. BBC. Viitattu 7.12.2017. (englanniksi)
  3. Petru Clej: Romania's King Michael: A democrat in the face of totalitarian regimes BBC News. BBC. Viitattu 7.12.2017. (englanniksi)
  4. Romania's former King Michael I dies at 96 BBC News. 5.12.2017. BBC. Viitattu 5.12.2017.