Mihail Muravjov

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Venäjän ulkoministeriä. Muista samannimisistä kerrotaan artikkeleissa Mihail Muravjov-Vilenski ja Mihail Muravjov (puna-armeijan komentaja).
Mihail Muravjov.

Mihail Nikolajevitš Muravjov (19. huhtikuuta (J: 7. huhtikuuta) 1845 Grodno21. kesäkuuta (J: 8. kesäkuuta) 1900 Pietari)[1] oli venäläinen kreivi ja diplomaatti, joka toimi Venäjän ulkoministerinä vuosina 1897–1900. Hän ajoi Venäjän laajentumista Kauko-Itään.

Mihail Muravjovin isoisä oli Mihail Muravjov-Vilenski, joka kukisti ankarilla otteilla vuoden 1863 Puolan kapinan Liettuassa. Muravjovin isä oli Grodnon alueen kuvernööri. Muravjov työskenteli Venäjän ulkoministeriössä vuodesta 1864 ja toimi muutaman vuoden Venäjän lähettiläänä Tanskassa ennen nimitystään ulkoministeriksi.[1]

Muravjov kannatti valtakunnan laajentamista Mantšuriassa ja ehdotti Port Arthurin sekä Dalnyn satamien valtaamista Liaotungin niemimaalla. Hänen maaliskuussa 1898 Kiinan kanssa solmimansa sopimus luovutti koko niemimaan 25 vuodeksi Venäjän hallintaan ja antoi Venäjälle luvan rakentaa rautatieyhteys Port Arthurista Harbiniin, josta oli Kiinan itäisen rautatien ansiosta yhteys Venäjän muuhun rautatieverkkoon. Iso-Britannia ja Japani eivät pitäneet Venäjän aseman vahvistumisesta Kauko-Idässä, joten Muravjov solmi huhtikuussa 1899 Britannian kanssa sopimuksen, jossa maat tunnustivat toistensa etupiirit Kiinassa. Suhteita Japaniin hän ei sen sijaan kyennyt parantamaan ja maiden välille kehittynyt eripura johti myöhemmin Venäjän–Japanin sodan puhkeamiseen.[1]

Tsaari Nikolai II:n vaatimuksesta Muravjov esitti tammikuussa 1899 kansainvälistä aseidenriisuntakokousta, joka sitten kokoontui Haagissa touko–heinäkuussa samana vuonna.[1] Kokouksen tuloksena syntyi ensimmäinen Haagin sopimus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Mikhail Nikolayevich, Count Muravyov (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 30.6.2013.